Kirjoittanut
Tamperelainen Riitta Heino ei pidä asiallisena tapaa, jolla pankki harjoitti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvää toimintaa.
Riitta Heinolla oli kymmenien vuosien ajan tili pankissa, joka oli läheinen ja tuttu hänen perhepiiristään.
– Arvelen, että isäni avasi tilin minulle tuosta pankista siksi, että kuului sen hallintoneuvostoon. Nuorena aikuisena ajattelin, että tuo tili on sellainen, jolle pistän ”sivuun” rahaa, jota voin käyttää kristilliseen avustustyöhön.
Tilin käyttötarkoitus ei muuttunut, vaikka Riitta Heino lähti Olavi-puolisonsa kanssa Suomen Lähetysseuran työntekijöinä Tansaniaan ja Malawiin yhteensä yli 20 vuodeksi.
Sieltä pariskunnan kotoutti Tampereelle vuonna 2020 alkanut maailmanlaajuinen koronapandemia.
– Itä-Afrikkaan jäi monia rakkaita, apua tarvitsevia kristittyjä, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Koulutus on pärjäämisen edellytys, joten olen tahtonut kustantaa lapsien koulumaksuja ja -pukuja, joita ilman opin tielle ei pääse. Moni perhe on tarvinnut tukea myös ruokaan.
Riitta Heino on siirtänyt ”auttamistililtään” pieniä summia afrikkalaisille tutuilleen kautta vuosien.
– Yleensä summat ovat olleet muutamia kymmeniä euroja, vain harvoin korkeintaan pari sataa euroa lukukausimaksun kattamiseen.
– Olen myös antanut tuon pankkitilin numeron niille suomalaisille ystävilleni, jotka ovat tahtoneet tukea afrikkalaisia tuttujani kuultuaan avun tarpeesta.
Vuonna 2023 Riitta Heino tyrmistyi saatuaan pankiltaan useamman tiukkasävyisen viestin, joka liittyi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen epäilyyn.
– Viesteistä kävi ilmi, että pankki oli seurannut tilini rahaliikennettä ja vaati selvitystä lahjoitusten saajista ja antajista sekä käski lopettaa rahan keräämisen. Yhdessäkään pankin viestissä ei ollut lähettäjän nimeä tai puhelinnumeroa, johon olisin voinut ottaa yhteyden.
Heinon mukaan kyse on koko ajan ollut naapuriavusta, josta esimerkiksi Poliisi.fi tiedottaa näin:
”Naapuriapua ei pidetä rahankeräyksenä. Naapuriapu on toimintaa, jossa läheiset auttavat erilaisiin vaikeuksiin joutunutta henkilöä tai perhettä. Naapuriapua voivat antaa ystävät, tuttavat, sukulaiset ja samalla paikkakunnalla asuvat henkilöt. Naapuriapu perustuu siis siihen, että apua antavat henkilöt tuntevat autettavan jollain tavalla.”
– Tunnen kaikki henkilöt, jotka ovat tililleni rahaa tallettaneet ja ne, joille olen sitä antanut, Heino summaa.
Kaukaisten lähimmäisten auttaminen tuli lopulta niin vaikeaksi, että hän päätti lopettaa tilin.
– Voi olla, että tämän kohtalon kokevat Suomessa kymmenet, entiset lähetystyöntekijät, joilla on läheisiä ihmisiä eri puolilla maailmaa.
– Toki avun antaminen isojen järjestöjen kautta on mahdollista, mutta väistämättä hallinto ottaa aina osansa, eikä polkua välttämättä löydy enää niiden tuttujen ja rakkaiden ihmisten luo, joihin yhteys on ollut vuosien ajan.
Heinon mielestä maailman köyhimpiä pitäisi auttaa heidän kotiseuduillaan.
– Pakolaisvirrat kasvavat, mikäli tuen antaminen hankaloituu.
Valtiovarainministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että Suomessa noudatetaan rahanpesulakia. ”Rahanpesulakia täydentävät useat erillislait. Kansallisen lainsäädännön taustalla on Euroopan unionin sääntelyä, jota on annettu direktiivein ja asetuksin. Direktiivit on täytäntöön pantu kansallisilla laeilla, asetuksia sovelletaan sellaisinaan.
Kansallisen lainsäädännön ja EU-oikeuden taustalla vaikuttavat merkittävästi myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) kansainväliset suositukset.”
Monet suomalaispankit ilmoittavat nykyisin omin sanoin verkkosivuillaan, että niillä on lakiin perustuva velvollisuus tuntea asiakkaansa. Ne voivat esittää kysymyksiä tilille tulevista ja lähtevistä maksuista sekä tilille tulevien ja lähtevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta.
