Joel Hallikainen elää elämänsä parasta aikaa sovittaen yhteen musiikin, uskon ja ihmisten kohtaamisen.
Joel Hallikainen juhli viime kesänä perhepiirissä 60-vuotissyntymäpäiviään, eikä tunne itseään vanhaksi, vaan seesteiseksi ja viisaan valikoivaksi sen suhteen, mitä tekee.
– Nautin siitä, että minun ei tarvitse ryhtyä enää ihan kaikkeen. Uskon sen kuuluvan tähän ikään, koska suurin osa asioista elämässä on uusintoja tai kertausta.
– Ikääntymisessä on mielenkiintoista se, että kuvakulma muuttuu, kuten viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut. Asiat ja tunteet ovat samoja, mutta suhde niihin vaihtuu.
Artistin kohdalla ikäkriisistä ei ole puhettakaan.
– Elän elämäni parasta aikaa. Olen jotenkin aina halunnut olla tämän ikäinen. Nuorena olin monella tavalla hyvin eksyksissä. Nuorena aikuisena suoritin. Aikuisena oli vastuu perheestä – ja suoritin sitäkin.
– Suurta suunnitelmaa elämämme antajalta on se, että aina joku kulkee edellä. Minulla on äiti ja appiukko, läheiset ikäihmiset. Opin heiltä, kun seuraan heidän elämäänsä. Samoin on minun osani olla omille lapsilleni. Välillä kärsin siitä, että olen se vanha jäärä, joka laittaa rajoja ja edustaa sitä vanhaa maailmaa, jonka ei pitäisi muuttua. Kyky asettua uuteen on tässä iässä paljon hitaampaa ja haastavampaa kuin parikymppisenä.
En vaihtaisi päivääkään
Joel kävi pienenä pyhäkoulussa. Pelastusarmeijan sotilas rukoili 12-vuotiaan pojan puolesta, ja tällä oli päiväkausia mahdottoman kevyt ja kuplivan hyvä olo. Sen jälkeen kului vielä aikaa todellisen rakkauden löytymiseen.
– Ymmärrän, että minuun painettiin Jumalan peukalolla merkki. Välillä olen väittänyt, että Jumalaa ei ole olemassa, mutta se tie johti umpikujaan. Siksi tänään ei enää mikään voi kääntää päätäni.
”Vaalin mietelausetta: Tieteen salaisuus on matematiikkaa, mutta uskon salaisuus on rakkaus.”
– Vaalin mietelausetta: Tieteen salaisuus on matematiikkaa, mutta uskon salaisuus on rakkaus. Kun sain tämän sovitettua elämääni, asiat menivät järjestykseen. Ymmärsin, että ne eivät ole ristiriidassa, vaan tiede on Jumalan lahja meille.
Soiko Joelin mielessä pyöreiden syntymäpäivien aikaan ”En päivääkään vaihtaisi pois” vai ”Pari päivää vaihtaisin pois”?
– Elämääni tuli hengellinen kuvakulma vuosituhannen vaihteessa, ja 2004 tein ensimmäisen hengellisen levyni, Suurin niistä on rakkaus. Olen yhä sillä tiellä. Minun ei pidä antaa ainuttakaan päivää pois, koska juuri ne ikävät päivät ovat minua kasvattaneet. Sen ymmärtäminen on lahja Jumalalta.
Tulevaisuus mestarin liepeissä
Taivas tulee alas on Hallikaisen uusin levy, joka ilmestyi korona-ajan alla. Suunnitelmissa on myös keikkoja, joissa kohtaaminen tuo taivaan lähelle ja ihmisten ulottuville.
– Sydämelläni on lähteä keikoille ihmisten luo ja kertoa lauluissani elämästä. Syvin tarpeemme on saada kuulua jollekin. Toivon, että se kuuluu lauluissani ja puheissani.
Artisti suhtautuu luottavaisesti tuleviin vuosiin.
– Mestarin liepeissä menen. Joka aamu ja ilta huokaan, että Sinä tiedät, miten tämä päättyy. ”Kävi miten kävi, hyvin kävi”, edesmenneen evankelistan Matti Karin sanoin.
Joel Hallikaisen haastattelu on alun perin julkaistu Radio Dein ystävien Aalloilla-lehdessä 4/2021. Tilaa itsellesi näytenumero.
