Kirjoittanut
Eleonoora Hintsa puhui ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksestä naisverkko Team Lydian järjestämässä johtajuusseminaarissa Vivamossa lauantaina 21. syyskuuta.
– Kun mietin tätä luentoa, tuntui kuin Jumala olisi muistuttanut minua Korinttilaiskirjeen 13. luvusta. “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelten kielellä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en minä mitään olisi.” Miten arvokkaita olemmekaan Jumalan silmissä, Eleonoora Hintsa sanoo luentonsa alussa.
Eleonoora työskentelee performance valmentajana isänsä Aki Hintsan (1958-2016) perustamassa yrityksessä Hintsa Performance, joka tarjoaa kokonaisvaltaista hyvinvointivalmennusta huippu-urheilijoille ja yritysjohtajille.
Aki Hintsan kehittämän kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin keskiössä on core, ydin. Oman ytimen tunteminen on Hintsan ajattelutavassa itsensä, tavoitteidensa ja vaikuttimiensa perinpohjaista tuntemista. Aki Hintsan mukaan kristityn ydin on Jumalan lapseus. Jumalalla on lopulta hallintavalta.
Eleonoora Hintsa kertoo esimerkin eräästä valmennettavastaan, joka oli supertehokas suorittaja. Hän oli tullut suorittamisessaan tiensä päähän ja ymmärsi, ettei voinut jatkaa entiseen malliin. Käytyään Hintsan hyvinvointiohjelman läpi ja löydettyään kestäviä tapoja tukea omaa hyvinvointiaan, hän ymmärsi ennen kaikkea olevansa hyvinvoinnin arvoinen.
– Jos arvo ei maksa meille mitään, se on pelkkä mielipide, Hintsa toteaa.
Hyvinvointi lisää työtehoa ja -tyytyväisyyttä
Liikuntatieteiden maisteri Hintsa lataa faktoja yleisölle. Tiesitkö, että 70 prosenttia sairauksista olisi ennaltaehkäistävissä elintapamuutoksilla, Hintsa kysyy. Luku on kymmenen vuoden takaa, mutta pätee edelleen tänä päivänä.
– Jotain on pielessä meissä ihmisissä. Ketä sitten syytämmekin, joudumme itse kantamaan elintapojemme seuraukset.
Tutkimuksista tiedetään, että erinomaisesti voivat ihmiset ovat jopa 19 prosenttia tehokkaampia työssään. Hyvinvointi vaikuttaa työtehon lisäksi työtyytyväisyyteen. Erinomaisesti voivista ihmisistä jopa 89 prosenttia on tyytyväisiä työhönsä, kun taas huonosti voivien joukossa heitä oli vain 44 prosenttia.
Työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on kannattavaa myös yrityksille.
– Yritykset, jotka satsaavat työntekijöidensä hyvinvointiin, suoriutuvat jopa kolme kertaa paremmin kuin kilpailijansa.
Osa-alueet tasapainossa
Suuri yleisö muistaa Aki Hintsan Formula 1 -lääkärinä, mutta monikaan ei tiedä, että Hintsa oli 1990-luvulla lähetyslääkärinä Etiopiassa. Vuodet Afrikassa jättivät mieheen pysyvät jäljet. Siellä alkoi ajatusprosessi, joka johti myöhemmin Hintsan kehittämään kokonaisvaltaisen hyvinvointimallin. Hintsan mukaan menestys on hyvinvoinnin sivutuote.
Mallin kehittämiseen vaikutti keskeisesti Hintsan ystävystyminen etiopialaisen olympiajuoksija Haile Gebrselassien kanssa. Hailen elämän osa-alueet olivat tasapainossa. Haile oli lahjakas juoksija, mutta juokseminen ei ollut hänen koko elämänsä. Hän oli myös rakastava perheenisä, monipuolinen liikemies ja perusolemukseltaan hymyilevä mies. Hän voi hyvin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Hyvinvointi loi hänelle pohjan, jolta oli helppo pyrkiä kohti urheilullisia huippumenestyksiä.
Aki Hintsa kehitti Afrikan kokemusten pohjalta menestyksen ympyrän, jossa ydintä reunustaa kuusi hyvinvoinnin osatekijää: yleinen terveys, uni, ravinto, biomekaniikka, henkinen energia, fyysinen aktiivisuus ja palautuminen ja lepo.
– Kaikki osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja niiden on oltava riittävällä tasolla, Eleonoora Hintsa sanoo.
Pienten askelten kautta
Aki Hintsan kehittämän mallin ideana on; kuinka voi maksimoida suorituskyvyn ja samalla elää tasapainosta ja hyvinvoivaa elämää. Kyse ei ole kynttilän polttamisesta molemmista päistä niin kuin nykyään monesti on ihanteena. Aki Hintsan teesinä oli optimoi, älä maksimoi.
Eleonoora Hintsa muistuttaa yleisöä, että muutoksen tekeminen täysillä ei yleensä toimi. Kestäviä elämäntapamuutoksia saadaan pienten valintojen kautta. Se on pitkä prosessi. Pieni arjen valinta voi olla vaikka työmatkojen käveleminen autoilun tai bussilla liikkumisen sijaan tai portaiden käveleminen hissillä kulkemisen sijaan.
– Fyysinen aktiivisuus on osa-alueista tehokkain muutoksessa kohti parempaa työelämää.
Arjen valintoja on myös päättää mennä nukkumaan aikaisemmin, jotta elimistö saa riittävän levon ja palautumisen. Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä tarvitsee 7-9 tuntia unta joka yö. Moni laiminlyö unen tarpeensa.
Hyvinvointiin vaikuttavien valintojen tekeminen on usein vaikeaa, koska vaihtoehtoja on tarjolla niin paljon. Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings onkin todennut: ”Uni on suurin kilpailijamme.”
