Kirjoittanut
Legendaarisella Elviksellä oli syvä kristillinen vakaumus. Nyt hänen velipuolensa Billy Stanley on tehnyt aiheesta kirjan.
– Halusin kirjoittaa kirjan Elviksen uskosta, koska sellaista ei oltu aiemmin tehty. Lisäksi tahdoin ihmisten tietävän, miten isona rock and roll -tähtenä ja Hollywoodin tähtinäyttelijänä tunnettu mies oli ennen kaikkea rakastava ja välittävä yksilö, joka halusi tuoda ihmisille iloa ympäri maailman, kertoo Elviksen velipuoli Billy Stanley videopuhelun välityksellä kotoaan.
Hän julkaisi The Faith of Elvis -kirjan (yhdessä Kent Sandersin kanssa) vajaat kaksi vuotta sitten.
Stanley tutustui Elvikseen 7-vuotiaana. Tuolloin elettiin vuotta 1960, ja Billyn äiti Davada ”Dee” Stanley oli menossa naimisiin Elviksen isän, Vernon Presleyn kanssa. Elviksen Gladys-äiti oli kuollut pari vuotta aiemmin.
Eräänä iltana Dee ja Vernon lähtivät yhdessä Billyn ja tämän veljien Rickin, 6, ja Davidin, 4, kanssa Gracelandiin, jossa Elvis asui. Elvis, 25, oli kotiutunut pari viikkoa aiemmin Saksassa suorittamastaan asepalveluksesta.
– Muistan, kun näin Elviksen ensimmäistä kertaa. Minä ja pikkuveljeni olimme niin pieniä, että hän pystyi nostamaan meidät kaikki kerralla ilmaan. Elvis sanoi isälleen: ”olen aina toivonut itselleni pikkuveljeä. Nyt sain kolme samalla kertaa.”
Stanley toteaa, että tuossa iässä Elvis ei hahmottunut hänelle suurena tähtenä. Tämä ei ollut ylipäätään hänelle tuttu elokuvista, eikä kotona kuunneltu uutta nuorisomusiikkia, rock and rollia, vaan lähinnä klassista musiikkia.
Loppuillasta Elvis jutteli kolmen uuden pikkuveljensä kanssa vielä leikeistä ja peleistä. Sitten Elvis sanoi heille, että on aika mennä nukkumaan.
– Menimme yläkertaan, ja me lapset vaihdoimme yövaatteet, pesimme hampaat ja sen jälkeen pompimme vielä hetken sängyllä. Lopuksi Elvis muistutti meitä vielä iltarukouksesta. Hän ja me kolme lasta polvistuimme sängyn päädyssä, ja rukoilimme yhdessä. Tuollainen oli ensikohtaamiseni Elviksen kanssa.
Raamattu oli rakas kirja
Billy Stanley kuului Elviksen lähipiiriin läpi vuosien, aina Elviksen vuonna 1977 tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Kun Billy oli lapsi, hän piti veljeksille pyhäkoulua.
– Elvis opetti meille raamatunkertomuksia ääninäyttelemällä eri henkilöiden repliikit, mikä oli hyvä keino lisätä lapsen mielenkiintoa Raamattuun.
Vuosia myöhemmin Stanley kuului Elviksen kiertuehenkilökuntaan noin puolentoista vuoden ajan. Stanley toimi hänen henkilökohtaisena assistenttinaan.
– Elvis halusi hommaan jonkun, jota hän rakasti ja johon hän saattoi täysin luottaa. Ja minä olin onnellinen, että tulin valituksi, ja halusin tehdä työni mahdollisimman hyvin.
Yksi Stanleyn monista tehtävistä oli kuljettaa Raamattua Elviksen puolesta, jotta se oli aina hänen saatavillaan.
– Elvis luki Raamattua säännöllisesti. Hän teki tuohon omaan Raamattuunsa myös alleviivauksia, ja kirjasi ylös huomioitaan. Raamatunluku kertoo osaltaan siitä, miten vahva yhteys hänellä oli Jumalaan. Hänen suosikkikohtansa oli Joh. 3:16.
Stanley kertoo Elviksen rukoilleen ennen jokaista esiintymistään. Kerran hän kysyi, miksi Elvis tapasi tehdä näin.
– Elvis kertoi, että hän tunsi ennen keikkoja pelkoa. Hän vertasi keikkaa ensimmäisiin treffeihin: lavalle astuessa ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Elvis rukoili Jumalalta, että keikasta tulisi hyvä, ja paikalle tulleet viihtyisivät ja saisivat nähdä hyvän shown.
Lapsena Elvis asui ensin Tupelossa, jossa hänen hengellinen kotinsa oli helluntalainen First Assembly of God -kirkko. Hän tapasi käydä vanhempiensa kanssa kirkossa, ja Vernon-isä toimi myös pyhäkoulunopettajana. On kerrottu, että pastori Frank Smithin saarnat tekivät Elvikseen suuren vaikutuksen.
Aikuisiällä hänellä ei ollut säännöllistä seurakuntayhteyttä tai varsinaista kotiseurakuntaa. Osaltaan tämä johtui siitä, että Elvis uskoi vievänsä huomiota papilta, jos saapuisi kirkkoon.
– Lähinnä televisiosta Elvis seurasi saarnaaja Billy Grahamin puheita. Lisäksi hän tapasi vuonna 1977 kaksi tv-evankelistaa, Rex Humbardin ja Oral Robertsin. Kirkkokunnat tai lahkot eivät olleet Elvikselle tärkeitä. Hän uskoi saavansa tarvitsemansa opin suoraan Raamatusta, ja sanoi olevansa ennen kaikkea uskova.
Elvis oli tunnettu myös anteliaisuudestaan. Hän saattoi lahjoittaa isoja rahasummia tai jopa auton kohtaamilleen vähäosaisille.
Ihminen ei ole täydellinen
Kun nuori Billy Stanley alkoi kiinnostua tytöistä, hyvät neuvot olivat luonnollisesti tarpeen. Niitä hän sai itse Elvikseltä.
– Deittailun aloittaessani kysyin Elvikseltä, miten minun tulisi toimia. Hän sanoi ”Billy, kaikkia naisia tulee kohdella kuin Jumalan lahjana, sillä sitä he ovat.”. Elvis kertoi, että tyttöjä kohtaan on oltava kunnioittava ja ystävällinen, ja heitä on suojeltava. Ja tytön vanhemmat tavatessaan heitä tulee kätellä ja pitää olla kohtelias.
Ja oliko näistä neuvoista hyvä apu?
– Kyllä, nuo neuvot toimivat hienosti. Varsinkin kun sain lainata treffeille mennessäni Elviksen autoa, esimerkiksi vaaleanpunaista Cadillacia tai Lincolnia. Ja tietysti oli myös tärkeää tuoda tyttö takaisin kotiin sovittuna ajankohtana.
Elvis Presley itse oli 1950-luvun johtava teini-idoli. Hän on myös kaikkien aikojen myydyin artisti. 1960-luvulla Elvis nousi Hollywood-tähdeksi, ja 1970-luvulla hän oli artistina yhtä suosittu kuin nuoruudessaan.
Elvis oli naimisissa Priscilla Presleyn (o.s. Beaulieu) kanssa
1967-1973. Heillä oli yksi tytär, Lisa Marie, joka syntyi vuonna 1968.
Elvis kärsi lääkeriippuvuudesta, joka paheni 70-luvun puolivälissä. Sen ja merkittävän ylipainon myötä Elvis kuoli sydänvaivoihin vain 42-vuotiaana.
– Jokainen meistä pyrkii hyvään, mutta kukaan meistä ei ole täydellinen; sen voi huomata myös Raamattua lukiessaan. Taivaaseen voimme päästä Jumalan armon ansiosta. Ihmisen elämä on taistelua, toisella olkapäällä on enkeli ja toisella paholainen, ja ne käyvät keskinäistä kamppailua. Näin oli myös Elviksen kohdalla, Stanley pohtii.
– Meidän täytyy uskoa koko sydämestämme ja sielustamme, että kristityn tie on se parempi tie. Ja kuten Raamattu opettaa, meidän täytyy rakastaa jokaista, samalla tavalla kuin rakastamme veljiämme ja siskojamme.
Gospel isossa roolissa
Gospel-musiikki oli läpi vuosikymmenten tärkeä osa Elviksen elämää. Mustien First Assembly of God -kirkossa esittämät gospel-spirituaalit tekivät nuoreen Elvikseen vaikutuksen. Teini-iän kynnyksellä hän muutti perheensä mukana Tupelosta Memphisiin, jossa hän tutustui gospel-lauluyhtye Blackwood Brothersin jäseniin.
Elvis esitti gospelia jo varhaisessa vaiheessa. Kuvaavaa on, että suureksi rock and roll -tähdeksi noustuaan hän esitti 1957 suositussa Ed Sullivan liveshowssa Peace in The Valley -kappaleen. Elvis sai gospelista vaikutteita muuhun musiikkiinsa, ja konserteissa hänen taustallaan lauloi gospel-kuoroja (esimerkiksi The Sweet Inspirations, J.D. Sumner and The Stamps ja The Imperials). Elvis kuunteli usein gospelia halutessaan rentoutua, ja monesti hän lauloi gospel-lauluja äänityksiin valmistautuessaan.
– Lisäksi sunnuntaisin Elvis saattoi herätä tavallista aikaisemmin katsoakseen televisioshown, jossa kuorot tapasivat esittää vanhan ajan gospelia. Hän rakasti sitä, Stanley kertoo.
Huomionarvoista on, että Elvis sai kaikki kolme Grammy-palkintoaan gospel-taltioinneista: 1967 How Great Thou Art -albumista, 1972 He Touched Me -albumista ja 1974 How Great Thou Art -livekappaleesta, joka löytyy Elvis Recorded Live on Stage in Memphis -levyltä. Grammy-ehdokkaana hän oli kaikkiaan 14 kertaa.
– Elvis oli hyvin ylpeä siitä, että hän sai Grammy-palkinnot gospel-musiikista. Mielestäni hän oli tulkitsijana ehdottomasti parhaimmillaan gospel-kappaleissa.
Stanley kertoo, että 1970-luvun konserteissaan Elvis tapasi laulaa kaksi gospel-laulua, suunnilleen shown puolessavälissä.
– Harva viihdyttäjä teki näin, mutta Elvis teki. Uskon tämän olleen Elviksen tapa näyttää, mihin hän uskoi ja kuka auttoi häntä elämän jokapäiväisissä haasteissa.
Lahja Jumalalta
Billy Stanley uskoo, että Elvis voi olla monille rohkaiseva esimerkki. Elvis varttui köyhissä oloissa, mutta hänestä tuli ainutlaatuinen tähti.
– Jumala antoi Elvikselle lahjakkuuden ja kyvyt. Hän oli samalla esimerkki siitä, että omia unelmia kannattaa seurata. Unelmat voivat myös toteutua, jos ihminen itse ei aseta tuohon esteitä.
Vaikka Elvistä on kutsuttu rock and rollin kuninkaaksi, hänellä itsellään oli kuninkuuteen toisentyyppinen näkökulma, jonka hän toi esiin useissa tilanteissa. Esimerkiksi syyskuussa 1974 South Bendissä Indianassa pidetyssä konsertissa – taltiointi löytyy YouTubesta – eräällä kuulijalla oli ”Elvis on kuningas”-kyltti, ja hän ilmeisesti kertoi ajatuksen Elvikselle, joka kommunikoi usein fanien kanssa esitysten lomassa. Elvis kiitti häntä kauniista ajatuksesta, mutta totesi samalla, ettei voinut hyväksyä sitä.
– On vain yksi kuningas, ja se on Kristus.
Teksti: Juhana Unkuri ja Miika Vähämaa
Artikkeli on julkaistu Elämä-lehdessä 8/2024
