Kirjoittanut
Valtioneuvosto esittää saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon emeritusarkkipiispa Kari Mäkistä. Kommision on määrä tarkastella historiassa tapahtuneita saamelaisiin kohdistuneita vääryyksiä sekä selvittää, kuinka ne ehkäistään jatkossa.
Valtioneuvoston esittää saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon komissaariehdokkainaan arkkipiispanvirasta eläköitynytttä teologian tohtori Kari Mäkistä sekä oikeusministerinä ja Lapin läänin maaherrana toiminutta oikeustieteiden tohtori Hannele Pokkaa. Totuus- ja sovintokomissioon kuuluvat lisäksi jo aiemmin saamelaistkäräjien valitsemat Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi sekä Kolttien kyläkokouksen nimittämä komissaari Irja Jefremoff.
Saamelaiskäräjät tiedottaa hyväksyneensä omassa täysistunnossaan valtioneuvoston esityksen totuus- ja sovintokomission jäseniksi.
Kari Mäkistä ei pidetä erityisen tunnettuna kirkonmiehenä Lapissa eikä saamelaisten keskuudessa. Kirkon piiristä komissioon valitun Mäkisen nousua komissioon arvellaan parantaneen Oulun hiippakunnan piispana vuoteen 2018 saakka toimineen Samuel Salmen kannanotot.
Vuonna 2012 Salmi esitti Mäkisen johtamassa piispankokouksessa virallisessa puheenvuorossaan, ettei Lapin luonto kestä suuria kaivostoiminnan tuomia muutoksia. Samana vuonna Salmi pyysi anteeksi kirkon Saamenmaalla 1930-luvulla tekemiä toimia. Ennen talvi- ja jatkosotaa kirkko edisti rotuopillisia tutkimuksia, joiden yhteydessä Inarin hautausmaalta muun muassa vietiin pääkalloja anatomian laitokselle Helsinkiin.
– Ne olivat alentavia ihmisarvon kannalta, pahoitteli Salmi.
Mäkinen antoi arkkipiispana tukensa Salmen molemmille kannanotoille.
Kari Mäkinen toimi arkkipiispana Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuodesta 2010 vuoteen 2018. Mäkinen tuli virassaoloaikanaan tunnetuksi filosofisena pohdiskelijana ja sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajana.
Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on Saamelaiskäräjien mukaan ”tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa”.
Totuus- ja sovintokomissiota valittaessa painotettiin, että komissaarien tulee olla laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Komissaarit ovatpäätöksenteossaan riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heidät valinnut.
Valtioneuvoston saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle antama mandaatti
