Kirjoittanut
STT:n uutistoimittaja Markku Uhari selvitti tuomioistuimiin tehtyjä valituksia kirkkoherravalinnoista ja hämmästyi.
Markku Uhari kertoo viestipalvelu X:ssä selvittäneensä tuomiostuimiin tehtyjä valituksia kirkkoherravalinnoista ja hämmästyneensä, kuinka yleisesti valituksissa on vedottu epäiltyyn sukupuolisyrjintään.
Hän hankki STT:lle hallinto-oikeuksien tekemät päätökset kirkkoherravalinnoista tehdyistä valituksista.
Kaikkiaan niitä oli vuosina 2016–2023 yhteensä 16, joista kymmenessä vedottiin valitun sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.
Tapauksista yksi, joka koskee Kangasniemen seurakunnan kirkkoherravalintaa, on yhä kesken. Kymmenestä tapauksesta kahdessa valitukset hyväksyttiin ja valintaprosessi uusittiin.
Tosin uusintakierroksillakin sama hakija valittiin lopulta tehtävään.
Helsingissä Pakilan seurakuntaan hakenut miespuolinen pappi ja joukko seurakuntalaisia vetosivat syrjintäepäilyyn, kun seurakuntaneuvosto valitsi vuonna 2018 kirkkoherraksi Tiia Valve-Tuovisen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei syrjintää voitu sulkea pois, ja vaati päätöksen kumottavaksi. Valinta uusittiin myöhemmin samalla lopputuloksella.
Etelä-Pohjanmaalla Jani Latva-Nikkolan valinta Ilmajoen seurakunnan johtoon uusittiin, koska hallinto-oikeuden mukaan ensimmäisellä kerralla vuonna 2017 tuomiokapituli ei ollut toiminut valintaprosessissa asianmukaisesti. Naispuolinen hakija valitti, koska koki joutuneensa syrjityksi.
Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä syrjintää epäiltiin Kanta-Hämeessä Jokioisten seurakunnassa, jossa kirkkoherraksi hakenut nainen koki, että hänen parisuhteensa naisen kanssa vaikutti siihen, ettei häntä toukokuussa 2022 valittu tehtävään. Hänen valituksensa kuitenkin hylättiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa viime marraskuussa.
Myös miehet ovat valittaneet siitä, että ovat kokeneet syrjintää valintatilanteissa. Pakilan seurakunnan valinnan lisäksi Turussa Henrikinseurakunnan johtoon hakenut mies valitti syrjinnästä, kun tehtävään valittiin nainen. Valitus ei menestynyt, eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt miehelle valituslupaa.
Kaikki sukupuoleen viittaavat valitukset tehtiin tapauksista, joissa kirkkoherraa ei oltu valittu suoralla seurakuntalaisten vaalilla.
STT:n artikkelissa professori Kati Tervo-Niemelä Itä-Suomen yliopistosta pitää hyvänä sitä, että virkavalinnoista valitetaan. Se kertoo hänestä siitä, että tehtäviä on haettu tosissaan.
– Ihmisellä on tosi iso palo, iso kutsumus tehtävään, ja on myös iso pettymys, kun ei tulla valituksi.
Käytännölliseen teologiaan keskittynyt professori kertoo, että henkilöstötutkimuksen mukaan enemmistö papeista suhtautuu myönteisesti naisiin johtajina. Papistosta kaksi kolmesta toivoisi nykyistä enemmän naispuolisia kirkkoherroja.
Kuitenkin Tervo-Niemelän mukaan kirkolliset luottamushenkilöt ovat kallellaan konservatiivisuuteen. Syrjintäkokemukset ovat hänen mukaansa nousseet esiin syynä siirtyä pois kirkon töistä, ja virantäyttökokemukset voivat lukeutua näihin.
Uskonnollisten yhteisöjen uskonnonharjoitus on laissa rajattu tasa-arvolain piirin ulkopuolelle. Kirkon työtehtävien täyttö kuitenkin kuuluu oikeuskäytännössä lain piiriin.
Lähde: STT
Aiheeseen liittyvää
