Esko Murto aloitti vuodenvaihteessa tehtävänsä Suomen Luther-Säätiön dekaanin Juhana Pohjolan viransijaisena.
Sijaisuuden on määrä jatkua puolitoista vuotta. Murron vastuualueeseen kuuluu dekaanin tontin lisäksi Helsingin Markus-yhteisön paimenuus.
Juhana Pohjola ryhtyy valmistelemaan väitöskirjaansa. Tehtävissään Murto toimii kaikkien Luther-Säätiön pappien esimiehenä. Dekaani johtaa työyhteisöä käytännössä.
– Huolehdin, että työntekijöiden työaika on kohdillaan. Piispa toimii kuitenkin hengellisenä johtajanamme eli ottaa esimerkiksi vastaan rippiä ja neuvoo pastoraalisissa kysymyksissä, Murto selventää.
– Suunnittelen lisäksi esimerkiksi valtakunnallisia tapahtumiamme ja hoidan hallintoasioita.
Murto toimii vastaisuudessa myös Luther-Säätiön Pyhäkön Lamppu -lehden päätoimittajana.
”Ei mikään yhden miehen show”
Murto ei tunnusta, että häntä erityisesti jännittäisi laaja työsarka.
– Minua vahvistaa se, ettei tämä ole yhden miehen show, vaan saan tehdä työtä hienon yhteisön osana.
– Kyllä tehtävä silti mietteliääksi vetää. Luther-Säätiö ei toimi niin että pidetään nurkkia lämpiminä ja odotetaan, että varsinainen dekaani tulee takaisin. Meidän on rakennettava uutta.
Uuden rakentamisella Murto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Luther-Säätiön kattojärjestöön eli Ruotsissa ja Suomessa toimivaan Missionsprovinseniin (Lähetyshiippakunta) tulisi lisää seurakuntia.
– Niistähän hyvä muutos lähtee liikkeelle. Silloin tapahtuu konkreettista, kun vietetään messuja, Murto pohtii.
– Toivon, että luterilaisten kristittyjen välille löytyisi uutta yhteyttä, kun kansankirkon tilanne menee yhä hullummaksi.
Nuorukaisten käsissä
Esko Murto on tähän mennessä toiminut Säätiön Matteus-yhteisön pappina Hämeenlinnassa. Ensi sunnuntaina Murto pitää tulosaarnansa Helsingin Markus-yhteisössä, jota hän kaitsee vastaisuudessa Eero Pihlavan kanssa.
Matti Väisänen vihki Pihlavan lokakuussa pastoriksi. Pihlava toimitti ensimmäisen messunsa viime sunnuntaina.
Murto ja Pihlava ovat alle kolmekymppisiä. He eivät kuitenkaan usko, että nuoruus tuottaa luottamuspulaa.
– Varmasti aluksi vanhemmat papit saavat kuitenkin enemmän sielunhoidollisia yhteydenottoja, Pihlava otaksuu.
– Säätiöllä käy monenikäistä väkeä ja paljon perheitä, eikä tätä hommaa nyt muutenkaan olla nollasta panemassa pystyyn, Murto toteaa.