Kirjoittanut
Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa -näyttely tuo esiin sadan vuoden takaisia tapahtumia tavallisten espoolaisten elämäntarinoiden kautta. Näyttely on osa laajempaa Espoo sisällissodassa -hanketta.
Sisällissodan syttymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta 27.1.2018. Espoon kaupunginmuseon näyttely painottuu espoolaisten kertomuksiin ja kohtaloihin. Ääneen pääsevät sekä punaisten että valkoisten puolella taistelleet. Näyttelystä vastaavan museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoffin mukaan sadan vuoden takaisten teemojen tarkastelu antaa myös mahdollisuuden pohtia nykypäivän suomalaisen yhteiskunnan kahtiajakautumista ja erilaisissa ”kuplissa” elämistä.
Näyttely osana laajempaa hanketta
Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo, että näyttely on osa Espoon kaupunginmuseon Espoo sisällissodassa -hanketta, joka oli museon Suomi100-juhlavuoden hanke.
– Aiheeksi valikoituivat sadan vuoden takaiset tapahtumat, sillä niitä ei Espoon osalta oltu kartoitettu aiemmin näin laajamittaisesti. Tavoitteena oli kaupunginmuseon tietovarantoja täydentämällä ja tutkimalla tuottaa sisällissotaa Espoossa käsittelevä aineistokokonaisuus.
– Näyttelymme aineisto nojaa suurimmalta osin museomme arkistoaineistoon, vanhoihin päiväkirjoihin, kirjeisiin ja haastatteluaineistoon, valokuviin ja asiakirjoihin. Lisäksi kartutimme muistoja sadan vuoden takaisesta elämästä Espoosta keruukyselyllä viime vuoden keväällä. Omien aineistojen lisäksi kartoitimme muiden museoiden ja arkistojen Espoota koskevia aineistoja työmme tueksi. Tukeuduimme myös edeltävään historiatieteelliseen tutkimukseen hahmottaaksemme koko Suomea koskevia tapahtumia.
Espoolaiset nuoret ovat olleet hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Heille on räätälöity oma pilottityöpaja, jossa tutustutaan historiantutkimukseen ja opitaan hahmottamaan menneisyyttä alkuperäisten lähteiden avulla. Lisäksi nuorille toteutetaan draamatyöpajoja yhteistyössä Espoon kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.
Punaisessa Espoossa käytiin vain yksi taistelu
Sisällissotaan johtavat tapahtumat saivat alkunsa jo ensimmäisen maailmansodan syttymisestä ja Venäjällä tapahtuneista vallankumouksista. Sosiaalidemokraatit aloittivat suurlakon 14.11.1917, kun porvarienemmistöinen eduskunta ei suostunut työväestön vaatimuksiin kahdeksan tunnin työajasta, yleisestä kunnallisesta äänioikeudesta ja elintarvikepulan poistamisesta. Espoossakin punaisten kaartit kiertelivät takavarikoimassa aseita ja elintarvikekätköjä. Senaatin sotilaskomitean puheenjohtaja C.G. Mannerheim ryhtyi kokoamaan suojeluskuntia Pohjanmaalle.
P.E. Svinhuvudin johtama senaatti irrotti Suomen bolsevikkien hallitsemasta Venäjästä antamalla itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917. Venäjä tunnusti itsenäisyyden joulukuun lopulla. Tammikuun aikana senaatti nimitti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi. Sodan virallinen alku, Helsingin vallankumous 27.1., tapahtui nopeasti ja verettömästi, koska Etelä-Suomi oli jo käytännössä punaisten hallussa. Punaisten joukot koostuivat pääosin kaupunkien työväestöstä ja maaseudun tilattomista, kun taas valkoisiin kuului etupäässä maaseudun tilallisia ja koulutettua väestöä. Punaiset saivat apua ja aseita Venäjältä, valkoiset Saksasta.
Espoossakin sota alkoi taisteluitta. Punaisten kiireisin asia oli elintarvikehuollon järjestäminen. He takavarikoivat elintarvikkeita ja ottivat haltuunsa maatiloja, joiden omistajat olivat paenneet.
Näyttelyssä kuvataan viherlaaksolaisen kattotiilitehtailija ja arkkitehti Vilho Penttilän surmaamista:
– Villa Penttilään ilmestyi laskiaistiistaina 1918 kymmenen seudulla tuntematonta, punaisiin kuulunutta miestä. Penttilää epäiltiin aseiden salaamisesta. Hän ehti pukea ylleen turkin, jonka toiseen taskuun sujautettiin muutama taloudenhoitaja Idan leipoma lämmin laskiaispulla, toiseen Raamattu. Kuljetettuaan Penttilää jonkin matkaa, miehet ampuivat hänet.
Murhasta tuomittiin 27-vuotias kirvesmies Johan Henrik Backman. Hänet tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin Suomenlinnan vankileirillä 30.8.1918.
Espoossa ainoa sisällissodan taistelu käytiin saksalaissotilaiden ja suomalaisten punakaartilaisten välillä Leppävaarassa 11. huhtikuuta. Taisteluissa kuoli toistakymmentä punaista ja kaksi saksalaista. Tähän päättyi punaisten valta Espoossa. Seuraavina päivinä saksalaiset valtasivat Helsingin. Samaan aikaan punaiset ja valkoiset taistelivat Tampereen herruudesta. Valkoiset voittivat sodan veristen taistelujen jälkeen.
Punaisten karu kohtalo – vankileirit ja kansalaisoikeuksien menettäminen
Punaisten joukkoihin kuuluneen tytär, Sylvia R., kuvailee tunnelmia saksalaisten maihinnousun jälkeen:
– Sinä yönä, kun alkoi tämä maihinnousu, isäni tuli kotiin ja sanoi äidille, että äidin pitää ommella hänelle nyt käsivarsinauha. Isällä oli kivääri ja hän sanoi, ettei koskaan ennen ole pidellyt kivääriä, mutta nyt hänen on otettava se. Juna lähti täältä sitten, joka vei itään tätä johtajaporukkaa. Isäni meni mukana – Sinne hän häipyi kaaoksiin Venäjälle. Tämä on isästä viimeinen muistoni. Se oli pääsiäisen aikaa, kun hän käsivarsinauhan halusi ja lähti viimeisen kerran.
Sisällissodan seurauksena sai surmansa 36 640 suomalaista, joista espoolaisia oli noin 200. Vankileireillä ja vankiloissa virui yli 80 000 punavankia. Tuhansien pääkaupunkiseudulla vangittujen sijoituspaikaksi tuli Suomenlinna. Toistatuhatta vankia teloitettiin tai ammuttiin järjestyksenpidon yhteydessä. Puutteellinen ravinto, ahtaus ja huono hygienia saivat aikaan sen, että leireillä kuoli yhteensä noin 13 500 vankia. Suurin osa heistä menehtyi infektiotauteihin. Leireillä sai surmansa ainakin 50 espoolaista. Kesällä 1918 vankeja alettiin vapauttaa, mutta monet vapautuneet menettivät kansalaisluottamuksensa vuosiksi, heiltä evättiin äänioikeus ja työnsaanti vaikeutui.
Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff paljastaa, että näyttelystä on tullut tähän mennessä lähes pelkästään positiivista palautetta.
– Asiakkaamme ovat kiitelleet, miten hyvin näyttelyssä on onnistuttu tasapuolisesti, mutta tunteita herättävästi käsittelemään vaikeaa aihetta ja kerrottu asioita Espoon näkökulmasta.
Espoon kaupunginmuseon Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa -näyttely jatkuu 21.10.2018 asti. Helmikuun puolivälin jälkeen museo julkaisee artikkelikokoelman aiheesta. Lisäksi maaliskuussa alkava Sisällissota nyt -luentosarja ruotii sisällissotaa eri näkökulmista.
