Yhteiskunta on täynnä keskustelua ilmastonmuutoksesta – tai oikeammin kaikki yhteiskunnat. Ilmastokysymykset puhuttivat siksi myös Radio Dein ja Kotimaan suorassa Piispan kyselytunti -ohjelmassa, kun vieraana oli piispa Kaisamari Hintikka.
Tämän viikon maanantaina 16-vuotias ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti tunteikkaan puheen YK:n ilmastokokouksessa. Thunberg syytti varsin suorasanaisesti maailman johtajia nuorten ja tulevaisuuden laiminlyönnistä. Thunbergia ja hänen esiintymistään on kuitenkin myös kritisoitu paljon. Mitä ajatuksia Greta Thunberg herättää Espoon piispassa, kysyi Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä.
– Se, mitä nuoret ja lapset sanovat, tärkeää. Sillä pitäisi olla suurempi painoarvo. Se meidän keski-ikäisten olisi syytä oppia ymmärtämään, myös kirkossa, vastasi piispa Hintikka.
– Me kovin usein erehdymme ajattelemaan, että nuoret ovat tulevaisuuden vaikuttajia, kunhan nyt kasvavat vähän
Hintikan mukaan myös 16-vuotias voi nykyisin olla vastuunkantaja ja vaikuttaja siinä, missä 50- tai 60-vuotiaskin.
– Sen 16-vuotiaan todellisuus on aivan yhtä totta ja sitä pitäisi kuunnella tarkasti. “When leaders start to behave like kids, kids must start to behave like children”, muistutti Hintikka.
Erittäin vapaasti suomennettuna se olisi, että kun johtajia lapsettaa, lapset johtakoot.
Kaisamari Hintikan mukaan myös luterilaisella kirkolla on ilmastonmuutoskeskustelussa tärkeä rooli.
– Meidän on tietysti ylläpidettävä kysymystä vastuusta, niin yksilöiden kuin poliitikkojenkin, mutta sen lisäksi kirkolla on myös toivon sanoma. Vaikka näyttää siltä, että mennään päin viimeistä takaseinää kovalla vauhdilla, me tiedämme, että maailma on suuremmassa kädessä. Luoja näkee myös kaiken tämän ja haluaa meille hyvää, haluaa meille toivoa ja haluaa ylläpitää elämää. Tätä sanomaa kirkon tulee pitää keskustelussa esillä.
Mitä konkreettista kirkossa tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Monien muiden yhteisöjen tapaan myös kirkko on sitoutunut kestävään elämäntapaan. Mitä konkreettista kirkossa tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kysyi Yleisradion toimittaja Sanna Ukkola.
– Seurakunnalla on vajaakäyttöisiä ja huonokuntoisia kiinteistöjä. Monista pitäisi luopua, sanoi Hintikka.
Piispa Hintikka toivoo kirkon tiloista nykyistä monikäyttöisempiä.
– Lihavina vuosina ei paljon monitoimitiloja rakennettu. Meillä on totuttu ajattelemaan, että kirkko on vain jumalanpalveluskäyttöä varten. Monissa muissa maissa kirkkotiloja käytetään paljon monipuolisemmin. Isoin ongelma on kuitenkin se, miten päästä eroon käyttöön huonosti soveltuvista tiloista.
Kirkon työntekijät myös liikkuvat työssään paljon. Mahdollisuus vähentää päästöjä liikenteessä on kuitenkin erilainen eri puolilla Suomea.
– Helppohan minun on toki Espoossa sanoa, että käyttäjää julkista liikennettä. Jossakin Muoniossa tilanne on aivan eri, myönsi Hintikka.
– Jo useamman sadan vuoden ajan on kirkko Suomessa tuudittauduttu sellaiseen kansankirkon asemaan, jossa ei ole kovasti jouduttu pinnistelemään asioiden eteen.
Kirkon jatkuva jäsenkato on nopeasti muodostunut ikuisuuskysymykseksi, ainakin Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta puhuttaessa. Samalla puhe kansankirkosta muuttuu yhä etäisemmäksi. Voiko kirkkoa siis enää kutsua kansankirkoksi, kysyi Kyyhkysen päätoimittaja Niilo Rantala.
– Enää moneen kymmeneen vuoteen ei ole voinut, vastasi Hintikka.
Kaisamari Hintikka sanoo kuitenkin näkevänsä kirkon muutoksessa ja jäsenmäärän laskussa myös paljon mahdollisuuksia.
– Jo useamman sadan vuoden ajan on kirkko Suomessa tuudittauduttu sellaiseen kansankirkon asemaan, jossa ei ole kovasti jouduttu pinnistelemään asioiden eteen.
Hintikan mukaan kirkossa joudutaan nyt pohtimaan, miten seurakuntalaisiin on suhtauduttu.
– Olemmeko me liian työntekijäkeskeisiä? Onko aina vain valmisteltu jotakin ohjelmaa ihmisille? Sellaista, jota he saavat sitten tulla todistamaan. Minkä verran ihmiset ovat aidosti saaneet olla osa seurakunnan toimintaa, antaa omaa osaamistaan ja omia lahjojaan kirkon käyttöön?, pohti Hintikka.
Entä mitä Espoon piispa pohti muista kirkon ikuisuusaiheiksi muodostuneista kiistakysymyksistä, avioliitosta, naispappeudesta ja tasa-arvosta? Kuuntele Piispan kyselytunti – vieraana Kaisamari Hintikka [Radio Dei].
Radio Dein ja Kotimaan toteuttamat Piispan kyselytunnit jatkuvat lokakuussa. 9.10. suorassa lähetyksessä arkkipiispa Tapio Luoma.
