Kirjoittanut
Espoon yhteinen Kirkkovaltuusto on käynyt keskiviikko iltana laajan keskustelun lähetysmäärärahojen jakamisesta kirkon virallisille lähetysjärjestöille.
Äänestyksen jälkeen päätettiin jatkaa nykyisellä linjalla eli määrärahoja ei palautettu SLEY:lle ja SLEF:lle. Värikkäässä keskustelussa ehdotettiin määrärahojen eväämistä myös Suomen evankelis-luterilaiselta Kansanlähetykseltä ja Kylväjältä.
Äänestyksessä vietiin läpi ponsi, joka edellyttää näiltä järjestöiltä selvitystä heidän kannastaan naispappeuteen, naispiispuuteen ja seksuaalivähemmistöihin ennen ensi vuonna tehtäviä päätöksiä.
– Meidän pitäisi keskittyä Jeesuksen sovitusviestin eteenpäin viemiseen eikä estää muita tekemästä työtä, kommentoi Jouni Hörkkö.
Topi Haarlaa puolestaan kysyi millaisen kuvan tällainen nahistelu antaa kirkosta.
– Olen surullinen lähetystyöntekijöiden puolesta ja tällaisesta vallankäytöstä. Valtuuston päätös vaikuttaa myös seurakunnan mahdollisuuteen päättää nimikkoläheteistään.
Espoon seurakuntayhtymä jakaa 4,1 prosenttia vuoden talousarviosta kansainväliseen työhön, mikä on yksi suurimmista prosenteista verrattuna muihin samankokoisiin yhtymiin ja useimmat edustajat pitivät tätä hyvänä.
Pääperiaatteena Espoossa on ollut, että jakamattoman kansainvälisen vastuun määräraha jaetaan kirkon virallisille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle valtakunnallisen kokonaiskannatustilastojen mukaisessa suhteessa, erottelematta lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa eri kokonaisuuksiksi.
Vuodesta 2007 Espoon yhteinen Kirkkovaltuusto kuitenkin linjasi ensimmäisen kerran, että SLEY:n SLEF:n osalta luovutaan määrärahan myöntämisestä kolmessa vuodessa asteittain.
Perusteluna oli kriittinen suhtautuminen järjestöihin, jotka eivät toimi yhteistyössä seurakunnissa toimivien naispappien kanssa.
”Ajatellaanko oikeasti lähetystyön parasta”?
Kokouksessa pidetyssä esityksessä kävi ilmi, että vain SLEY ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLEF tekevät lähetystyötä Keniassa ja näiden järjestöjen boikotoiminen tarkoittaisi kirkon lähetysavun lopettamista Keniassa, jos muutkin seurakunnat noudattaisivat Espoon esimerkkiä.
Juha Vähäsarja ehdotti määrärahojen palauttamista SLEY:lle ja SLEF:lle.
– Perinteistä virkakantaa ei ole kirkossa koskaan määritelty vääräksi vaan meillä on omantunnon vapaus toimia.
Vähäsarja ihmetteli miten on mahdollista, että esimerkiksi SLEY:n tukemalta aids-orpojen parissa tehtävältä työltä ollaan valmiita ottamaan rahat pois.
– Ajatellaanko tässä oikeasti lähetystyön parasta, Vähäsarja kysyi.
Espoon yhteisen kirkkoneuvoston esityksen kannalla olevat jäsenet eivät halunneet palauttaa määrärahoja, koska pitävät naispappeuden vastustamista syrjintänä ja näin ollen myös laittomana.
– Suvaitsemattomuutta ei voi suvaita, totesi Ville Lehtola.
