Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyöstä Espoon seurakuntien kanssa on laadittu uudet sopimukset. Ne linjaavat yhteiset pelisäännöt. Käytännössä keskeistä on lasten ja nuorten tukeminen.
Varhaiskasvatus sai nyt myös ensimmäistä kertaa oman erillisen sopimuksensa. Edellinen sopimus kouluyhteistyöstä oli vuodelta 2011.
Kouluyhteistyötä koskevat tarkennukset linjaavat koulujen päivänavaus- ja koulukirkkokäytänteitä.
– Koulukirkot pidetään lähtökohtaisesti kirkoissa ja kappeleissa. Lakisääteiset koulujen päivänavaukset ovat luonteeltaan yleissivistäviä. Näin koulun kaikki oppilaat voivat osallistua myös seurakuntien työntekijöiden pitämiin päivänavauksiin. Osassa Espoota tämä on jo nykyinen käytänne, kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen Espoon seurakunnista kertoo.
Seurakunnat tarjoavat perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille myös hiljaisuuden retriittejä.
Yhteistyön kautta seurakuntien kasvatustyön ammattilaiset ovat tukemassa espoolaisten lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua, Espoon seurakuntien tiedotteessa kerrotaan. Kouluyhteistyö sisältää koulukirkkojen ja päivänavausten lisäksi esimerkiksi koulupäivystyksiä, yhteistyötä oppilashuollon kanssa, seiskaluokkalaisten ryhmäytyksiä ja leirikoulujen toteuttamista. Seurakunnat tarjoavat perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille myös hiljaisuuden retriittejä.
Seurakunnat ovat tehneet Espoossa jo pitkään yhteistyötä sekä kaupungin varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ammattilaisten kanssa. Sopimuksia on valmisteltu Espoon kaupungin sivistystoimen kanssa useampi vuosi. Valmistelussa on konsultoitu Espoon seurakuntien kouluyhteistyöryhmän sekä varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan työryhmän lisäksi Opetushallitusta ja kirkon kouluyhteistyön asiantuntijoita.
– Sopimukset antavat seurakunnille edellytykset jatkaa monipuolista yhteistyötä kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa toimintaympäristössä, jossa luterilaiset seurakunnat ovat tasavertaisia toimijoita muiden uskontokuntien ja järjestöjen rinnalla, Tiina Hänninen kertoo.
Varhaiskasvatuksessa perustana yhteinen kasvatustehtävä
Sopimuksissa hyödynnetään Suomen evankelisluterilaisen kirkon Opetushallituksen ohjeen pohjalta kehittämää neljän korin mallia ”Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina”.
Varhaiskasvatuksessa yhteistyö perustuu yhteiselle kasvatustehtävälle, jossa tuetaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää sekä katsomuksellista identiteettiä. Konkreettisesta yhteistyöstä sovitaan esimerkiksi seurakuntien varhaiskasvatuksen ja kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden tapaamisissa sekä paikallisesti oman alueen seurakunnan ja päiväkodin yhdyshenkilöiden kesken.
– On tärkeää, että seurakunta solmii hyvät henkilö- ja yhteistyösuhteet kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa ja myönteisessä yhteistyössä miettii, suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Näin varmistetaan, että positiivinen uskonnonvapaus toteutuu, Tiina Hänninen sanoo.
Päiväkotiryhmät voivat myös tulla tutustumaan kirkkoihin, kirkkotaiteeseen ja hautausmaihin.
Varhaiskasvatuksen sopimus antaa puitteet laajan yhteistyön jatkumiselle. Espoossa järjestetään esimerkiksi sekä alueellisia että koko kaupungin laajuisia katsomuskahviloita. Ne on suunnattu seurakuntien ja kaupungin varhaiskasvattajille. Yhteistyö mahdollistaa niin ikään joulu- ja pääsiäiskirkkojen järjestämisen joko seurakunnan tai päiväkodin tiloissa. Päiväkotiryhmät voivat myös tulla tutustumaan kirkkoihin, kirkkotaiteeseen ja hautausmaihin.
– Järjestämme yhdessä niin ikään uskontojen ja kasvatuksen yhteisymmärrysviikon. Sen tavoitteena on katsomusdialogin ja kaikkien katsomusten edistäminen, Tiina Hänninen sanoo.
Kriisiyhteistyön kautta seurakunnat tukevat kasvattajia ja lapsiryhmiä surun, onnettomuuden tai kuoleman kohdatessa.
Seurakunnat tarjoavat jatkossakin kaupungin varhaiskasvattajille työhyvinvointia tukevaa virkistystä ja mentorointia. Seurakunnat ovat niin ikään olleet mukana toteuttamassa yhteisiä katsomuskasvatuksellisia koulutuksia. Yhteistyössä on tuotettu pedagogisia, kasvatuksellisia ja katsomuksellisia materiaaleja.