Kirjoittanut
Etiopian valtio on ilmoittanut, että 8,5 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun tarpeessa.
YK:n mukaan Etiopia kärsii parhaillaan pahimmasta kuivuudesta kolmeenkymmeneen vuoteen. Kuivuus johtuu siitä, että kevään lyhyt sadekausi jäi kokonaan välistä ja kesän varsinainen sadekausi oli tavallista lyhyempi.
”Tällä on suuri vaikutus ruokaturvaan, se lisää aliravitsemusta ja tuhoaa mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoa valtion kuudella alueella”, YK ilmaisee tuoreessa raportissaan.
Miljoonat ihmiset ovat tällä hetkellä ruoka-avun tarpeessa.
– Valtion virallinen ilmoitus on nyt 8,5 miljoonaa, mutta epävirallisesti puhutaan jopa 15 miljoonan ihmisen hädästä. Nälänhätä on pääosin itäisissä osissa: Tigressä, Wollossa ja Afarissa. Myös Oromia kärsii, kertoo Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä Raimo ”Aki” Tuppurainen.
Tällä hetkellä ei juuri ole ylimääräistä viljaa, jota voitaisiin kuljettaa kuivuudesta kärsiville alueille. Lännessä sato alkaa vasta valmistua ja uutta viljaa aletaan saada joulu–tammikuussa.
– Vielä syyskuun alussa Etiopian valtio luuli pystyvänsä hoitamaan tilanteen, mutta nyt he ovat esittäneet avunpyyntönsä ulkomaille, Aki Tuppurainen kertoo.
Muutamia kansalaisjärjestöjä on jo tullut apuun. Myös kirkot auttavat.
– Evankelisella Mekane Yesus -kirkolla on projekteja varsinkin afarien parissa. Projekteissa on pyritty panostamaan erityisesti kotieläinten ruokintaan, jotteivät eläimet kuolisi kuivuuden takia. Jos rahallista apua on tulossa, kirkolla on kyllä valmiuksia auttaa ja vahvistaakin avustustoimintaa, Tuppurainen sanoo.
Aki Tuppurainen tuli vaimonsa Pirkko Tuppuraisen kanssa työhön Etiopiaan ensimmäisen kerran vuonna 1981. He ovat nähneet muun muassa vuosien 1983–1985 tunnetun nälänhädän. Aki Tuppuraisen mukaan paikallisia nälänhätiä on vuosien varrella ollut, muun muassa Somalin osavaltiossa vuonna 2012, mutta tämänhetkisen mittaluokan hätää ei ole ollut vuoden 1985 jälkeen.
Nälänhätä on koettelemus maalle, jonka kehitys on viime vuosina ollut voimakkaasti nousussa. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien etiopialaisten osuus on puolittunut viidessätoista vuodessa (lue Uusi Tie -lehden artikkelista). Kuvaava on, että esimerkiksi Helsingin Sanomat on julkaissut tänä syksynä artikkeleita otsikoilla ”Entinen nälänhädän maa on nyt kehitysavun menestystarina” ja ”Etiopiasta tuli kovan kehityksen maa – Tampereen mies johtaa talousihmettä”.
