Kirjoittanut
EU-komissio toisti virallisessa tiedonannossaan, ettei kristillisten juhlien pois jättäminen koululaiskalenterista ollut harkittu tai tietoinen päätös.
Komission kustantamasta kalenterista nousi talvella kohu, kun julkisuudessa kerrottiin, että kalenteri sisälsi muun muassa islamin, hindulaisuuden ja juutalaisuuden juhlapäiviä.
Kristillisistä juhlista ei mainittu edes joulua.
Kristillisten juhlapäivien puuttuminen koululaisille jaetusta kalenterista ei ollut tietoinen päätös, totesi EU-komissio 28. maaliskuuta antamassaan tiedonannossa. Lausunto oli vastaus noin sadan europarlamentaarikon tammikuussa jättämään kirjalliseen kysymykseen.
Kalenteria jaettiin viime vuoden touko-kesäkuussa yli kolme miljoonaa kappaletta, ja sitä lähetettiin yli 21 000 kouluun.
Vastauksessaan komissio ei katso kalenterin sisällön rikkovan unionin peruskirjaan kirjattuja ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta eikä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.
Komissio kertoi myös harkinneensa jaettujen kalentereiden keräämistä takaisin, mutta ei lopulta pitänyt sitä kuitenkaan tarkoituksenmukaisena, sillä kalenterin olivat olleet koululaisten käytössä syyskuusta 2010 alkaen.
Komissio lupasi jatkossa valvoa tuotteen laatua tiukemmin. Juhlapäivien lisäksi kalenterissa on muun muassa faktoja Euroopasta ja Euroopan Unionista.
”Eurooppa menettämässä arvotaustansa”
Yksi kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneista europarlamentaarikoista on suomalainen Sari Essayah (kd). Hänen mielestään EU voisi halutessaan tehdä enemmän kristittyjen tilanteen ja uskonnonvapauden edistämiseksi maailmassa, muun muassa vaatimalla uskonnonvapauslauseketta kaikkiin niihin sopimuksiin, joita tehdään kolmansien valtioiden kanssa.
Viime aikoina uskonnonvapaustilanne on noussut erityisen huolestuttavaksi Lähi-idässä. Essayah arvelee, että Euroopan laimea suhtautuminen alueen uskonnonvapauskehitykseen on johtunut osittain siitä, että eurooppalaiset ovat menettämässä oman arvotaustansa.
– Tuntuu kuin uskontoasiat haluttaisiin eristää johonkin yksityiseen tilaan. Tätä heijastelee kohukalenterin lisäksi muun muassa krusifiksikeskustelu, jota käytiin Italiassa. Toinen toisemme kunnioittaminen olisi tärkeä asia EU:ssakin.
