Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Eurovaaliehdokas Li Andersson: Ihmisoikeustuomioistuin hakoteillä huntukiellossa

 

Ei huntukiellolle

KUUNTELE KLIPPI. Vasemmistoliiton europarlamentaarikkoehdokas Li Andersson kyseenalaistaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen, jonka mukaan yksittäisillä EU:n jäsenvaltioilla on oikeus rajoittaa uskonnollisten symbolien julkista käyttöä EU:n alueella.

– Sallisin uskonnolliset symbolit [lainsäätäjänä EU:ssa]. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EIT:n oikeuskäytäntö näissä tapauksissa on aika vaikea, koska EIT on hyväksynyt esimerkiksi huntukiellot maissa, joissa on sekulaari lainsäädäntö, vielä sekulaarimpi kuin Suomessa, totesi Li Andersson Radio Dein eurovaalitentissä torstaina.

Monissa Euroopan maissa on päädytty huntukieltoon. Esimerkiksi Ranskassa huntukieltoa perusteltiin sillä, että kasvojen peittäminen heikentää naisen asemaa. Kun burkan käyttö kiellettiin, tiukasti suhtautuvat naiset alkoivat liikkua jopa vähemmän ulkona. Vastaavia kokemuksia EU-maista on esimerkiksi Belgialla ja Espanjalla.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

– Näissä maissa on hyväksytty huntukielto, mitä en olisi itse valmis hyväksymään. Jos ollaan johdonmukaisia, niin se tarkoittaisi sitä, että silloin myös krusifiksinkaltaiset kristinuskon symbolit pitäisi yhtälailla olla kielletty julkisissa tiloissa.

Andersson sanoo kannattavansa mallia, jossa yksittäisillä ihmisillä on täysi vapaus käyttää julkisesti uskonnollisia symboleja.

– Uskonto on jokaisen oma asia, mutta on oltava myös oikeus näyttää sitä julkisesti. Olkoon se sitten risti tai huntu, turbaani tai joku muu asia, niin kyllä ihmisillä pitää olla oikeus harjoittaa uskontoa myös tällä tavalla julkisesti.

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas vetäisi kuitenkin rajan uskonnollisten symbolien näkymiseen valtiollisissa julkisissa tiloissa.

– Jos puhutaan valtiollisista instituutioista, kuten esimerkiksi kouluista tai valtion virastoista, niin on ihan paikallaan, ettei niissä ole minkään uskonnon symboleja esillä. En näe, että kristinuskon pitäisi siinä mielessä edes osana eurooppalaista arvoperintöä olla enää erityisasemassa suhteessa muihin uskontoihin.

Eurovaalitentit Radio Deissä

Kuuntele, mitä Li Andersson vastasi Radio Dein eurovaalitentissä kysymykseen: ”EU:n sisällä on käyty keskustelua kristinuskon asemasta ja siitä, kuinka uskonto saa ilmentyä julkisissa yhteyksissä. Miten itse toimisit lainsäätäjänä?” [toimittajana Kai Kortelainen] 3 min:

 
Dei, Ida Elina, artikkeliban. (1/2) 11.11.-5.12. MJa