Kirjoittanut
Eutanasian laillistamista ajava uusi kansalaisaloite on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. Sen tavoitteena on, että Suomeen säädettäisiin laki, joka hyväksyisi eutanasian sekä lääkäriavusteisen lääkkeellisen itsemurhan.
Kasvatuksen teorian ja tradition emeritusprofessori Tapio Puolimatka näkee aloitteen monella tapaa ongelmallisena. Eutanasian sallimisen yhteydessä puhutaan usein hyvästä kuolemasta. Voiko hyvää kuolemaa olla? Puolimatka sanoo, että kyse on retorisesta pelistä.
– Kun puhutaan ihmisten tappamisesta tai itsemurhan mahdollistamisesta, otetaan kaunis sana käyttöön ja luodaan illuusio, että ihmistä autetaan hyvään kuolemaan.
Puolimatkan mukaan on olemassa paljon esimerkkejä siitä, millaisia laajoja yhteiskunnallisia ongelmia eutanasian sallimisesta seuraa. Silti julkisessa keskustelussa puhutaan lähinnä jostakusta kovasti kärsivästä yksilöstä, joka haluaa lievitystä kärsimykseensä. Todellisuudessa fyysinen kärsimys ei ole suurin ongelma, koska lääketieteellinen kivunlievitys on niin tehokasta.
– Lakialoitteen tekijän Juha Hännisen mukaan sellaista tapausta ei ole, että itse kärsimys olisi ollut ylitsepääsemättömän voimakas, vaan ihminen kokee ennemminkin tarkoituksettomuutta ja olo on epämukava, Puolimatka toteaa.
Kuolemanpelon takana jumalatietoisuus?
Tarkoituksettomuuden tunnetta on tutkittu paljon kognitiivisessa uskontotieteessä. Elämän tarkoitukseen uskova ateisti uskoo Puolimatkan mukaan itse asiassa myös Jumalaan.
– Tutkimusten mukaan jokainen ihminen uskoo spontaanisti, että elämällä on tarkoitus. Usko elämän tarkoitukseen sisältää uskon Jumalaan, koska se vaatii sen, että on olemassa kokonaisvaltainen suunnitelma, johon oma elämä voi sijoittua, ja että elämällä voi olla jokin hyvä päämäärä. Se vaatii myös kuoleman arvoituksen ratkaisua.
Puolimatka ajattelee, että jokaisella ihmisellä on tietoisuus Jumalasta ja edessä olevasta ikuisuudesta.
– Uskon, että kuoleman ahdistuksessa on aika paljon kysymys siitä, että ihminen lopulta tietää, että hän on menossa Jumalan eteen ja joutuu elämästään tilille.
– Uskon, että kuoleman ahdistuksessa on aika paljon kysymys siitä, että ihminen lopulta tietää, että hän on menossa Jumalan eteen ja joutuu elämästään tilille.
– Tämän tietoisuuden synnyttämä kauhu on kuolemanpelon ydin, kuten ateistinen uskontotieteilijä Jesse Bering myöntää: ”On syytä uskoa, että jopa sitoutuneelle ateistille Jumalan ääni on edelleen kiusallisesti läsnä, vaikka se ehkä onkin vaimennettu pelkäksi kuiskaukseksi.”
”Olemme menettäneet tajun ihmiselämän arvosta”
Toisen elämän lopettaminen ei ole eettisesti ongelmatonta. Mitä kansalaisaloitteeseen liittyvässä päätöksenteossa olisi otettava huomioon?
– Olisi tärkeää miettiä, millä tavalla eutanasian laillistaminen vaikuttaisi koko yhteiskuntaan, ihmiskäsitykseen, ihmisarvoon ja potilaan turvaan, Tapio Puolimatka tähdentää.
– Kansalaisaloitteessa oletetaan, että elämme hyvässä maailmassa, jossa kukaan ei käytä tätä väärin, mutta niinhän se ei ole mennyt koskaan.
Alkuperäisessä kansalaisaloitteessa eutanasialle asetetaan paljon rajoituksia, mutta Puolimatkan mukaan niiden säilymiseen ei voida luottaa, jos ihmisen arvo ja kärsimys mitataan vain tämän oman kokemuksen perusteella. Vaarana on, että oikeus eutanasiaan laajennetaan lopulta jopa alaikäisiin, vaikkei heillä ole kypsyyttä arvioida sitä, tulisiko heidän jatkaa elämäänsä.
Puolimatka näkee tämän kehityskulun olevan seurausta kristinuskon aseman heikentymisestä yhteiskunnassa.
– Olemme menettäneet tajun ihmiselämän ehdottomasta arvosta ja ehdottomista ihmisoikeuksista. Ihmiselämän arvon ja ihmisoikeuksien mureneminen yhteiskunnassa tekee lopulta meidän kaikkien elämästä laadullisesti huonompaa.
Ohjelman aiheena on eheytyshoitojen kieltoa ajava kansalaisaloite sekä eutanasian sallimiseen tähtäävä kansalaisaloite. Ohjelma esitetään TV:ssä antennikanavalla 16 tiistaina 12.3. kello 19.45. Ohjelman voi katsoa myös tästä linkistä.
Elina Uusikylä
