Kirjoittanut
Laulaja Nina Åström tutustui lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin työhön Nepalissa ja kohtasi maan syrjityimpiä ihmisiä rotansyöjiksi kutsuttuja musahareja. Yhdessä vietetyt pari päivää jäivät molempien osapuolten mieleen.
Nepalissa lähellä Intian rajaa, Ramgopalpurin kylässä, asuu noin 35 kotitalouden musahar-yhteisö. Rotantappajiksi tai rotansyöjiksi kutsuttuja musahareja on Nepalissa yhteensä arviolta 200 000 ja Intiassa yli kaksi miljoonaa. Suurin osa heistä on hinduja; kristittyjä on arviolta vain 0,5 prosenttia.
Uusi testamentti käännettiin Nepalin musaharien puhumalle maithilin kielelle vasta nelisen vuotta sitten.
Virallisesti kielletty kastijärjestelmä elää Nepalissa edelleen ihmisten asenteissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Kastittomat lapset jäävät koulutuksen ulkopuolelle useammin kuin muut. He joutuvat perheen köyhyyden vuoksi tekemään raskaita töitä, ja monet tytöt naitetaan nuorina. Musaharit kuuluvat alimpaan kastittomien ryhmään, joten heitä pidetään uskonnollisesti saastaisina.
Ramgopalpurin kyläläiset ovat maattomia peltotyöläisiä, ja heidän elinolonsa ovat kaikilla mittareilla maan köyhimmät. Vielä kuusi vuotta sitten kylällä ei esimerkiksi ollut koulua.
Ihmisarvon lähettiläs
Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön Fida Internationalin nepalilainen kumppanijärjestö on sittemmin luonut suhteet Ramgopalpurin asukkaisiin, kuten moneen muuhunkin musahar-yhteisöön.
Suomalaislaulaja Nina Åström pyydettiin mukaan Eväät elämään -kampanjaan tutustumaan Fidan työhön ja puhumaan ihmisarvon puolesta. Toukokuussa laulaja konsertoi Suomessa Nepalin kastittomien lasten hyväksi.
Ihmisarvosta Åström puhuu myös Ramgopalpurin kyläläisille. Hälinä raitilla hiljenee ja kaikki pysähtyvät kuuntelemaan.
– Minun Jumalani on luonut jokaisen ihmisen yhtä arvokkaaksi. Me olemme samanlaisia, sinä ja minä. On suuri kunnia olla vieraananne, Åström kertoo väkijoukolle.
Kyläläisten kanssa jutellessaan hän saa kuulla monta tarinaa siitä, miten kastijärjestelmän syrjintä lyö ihmisen alas jo lapsesta lähtien.
– Suomalaisten arvojen mukaan kasvaneena on vaikea käsittää, että jonkun elinolot ja mahdollisuudet on saneltu syntymästä asti, Åström huokaa.
Åströmin mieleen jäi erityisesti kohtaaminen 18-vuotiaan Raj Kumarin kanssa. Tyttö ei koskaan saanut tilaisuutta käydä koulua, vaikka haaveili jo lapsena, että oppisi lukemaan.
– Olen halunnut, että omilla tyttärilläni olisi vapaus yrittää mitä vaan. Kun ajattelee, mistä tämän kylän lapset ponnistavat, niin ilman tukea on todella vaikea yrittää mitään, Åström pohtii.
Yksi voi vaikuttaa kymmeneen
Itsekin opettajaksi kouluttautunut Nina Åström vaikuttuu henkilökunnan asenteesta paikallisessa koulussa. Suurin osa lapsista on kastittomia.
– Olen toiveikas tämän kylän suhteen. Koulun henkilökunta uskoo asiaansa. Yksikin lapsi, joka pääsee tähän kouluun, voi vaikuttaa kymmeneen muuhun. Siitä se hyvä leviää niin kuin ympyrät vedessä, kun kivi heitetään siihen.
Koulun perustanut rehtori Kishun Dev Mahato on itsekin köyhästä alakastisesta perheestä. Hän haluaa näyttää yhteisölle, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua.
– Näen kaikki kastit samanlaisina, en erottele lapsia. Muissa paikoissa toimitaan kastijärjestelmän mukaan. Minä en toimi. Minun kouluuni lapset tulevat hymyillen ja he oppivat. Se on tavoitteeni.
Fidan Eväät elämään -keräyksen tuella Nepalissa on tarkoituksena parantaa kastittomien lukutaitoa ja lasten mahdollisuutta käydä koulua. Koulun tiloja, oppimateriaaleja ja opettajien ammattitaitoa tullaan tulevaisuudessa kehittämään.
Yhteisö odottaa yhteistyöltä neuvoja ja tukea sekä koko yhteisön koulutusta. Asenteet sekä kasteja että koulunkäyntiä kohtaan on saatava muuttumaan.
– Täällä ei ole kukaan käynyt kouluja. Minä toivon, että kylän tulevaisuus muuttuu, rehtori Kishun toteaa.
