Kirjoittanut
”Jos minun lapsuuteni ja nuoruuteni unelma olisi toteutunut, olisin ollut koko elämäni lähetystyöntekijänä Japanissa. Olisin varmaan pysynyt myös uskollisesti SLEY:n riveissä. Näin ei käynyt”, tilittää rovasti Tuula Sääksi Kirkonkellari-verkkosivustolla.
Pappisvihkimyksensä jälkeen etäisyyttä Suomen Luterilaisesta Evankeliumiyhdistyksestä (SLEY) ottanut Tuula Sääksi kertoo Kirkonkellarissa, miksi hän päätti pitkään pysyä herätysliikkeessä, vaikka naispappeus herätti ristiriitoja Sleyn sisällä. Sääksi kertoo joutuneensa läpikäymään suhdettaan evankeliseen liikkeeseen ja Evankeliumiyhdistykseen analyyttisesti.
”Eri tavoin virkakysymykseen suhtautuvat ´leirit´ eivät löytäneet yhteyttä keskenään. Avarasti ajattelevat ja seurakuntien kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät evankeliset järjestivät Siionin Kannel -seuroja ja halusivat edelleen tukea lähetystyötä”, Sääksi kirjoittaa.
Lopulta ristiriidat kävivät liian suuriksi ja liike repesi. Evankeliumiyhdistyksen rinnalle syntyi vuonna 2008 Evankelinen Lähetysyhdistys, ELY. Järjestön perusti joukko SLEY:stä eronneita pappeja ja maallikoita. Erimielisyydet tiivistyivät käsitykseen naispappeudesta.
”ELY (Evankelinen Lähetysyhdistys) on ollut tärkeä kanava SLEY:stä ulos katsotuille, paikka haavojen hoitamiseen ja kanava toiminnalle”, Sääksi näkee.
”Monille elyläisille SLEY:n naispappeusvastaisuus on ollut kompastuskivi, mutta muuten ainakin useat heistä luultavasti pysyvät perinteisessä evankelisessa uskossa. Naispappeusmyrsky on ollut minullekin se tulokulma, mistä minut on pantu tajuamaan hengelliseen liikkeeseen sisältyvä vaaran mahdollisuus. Virkakysymys on kuitenkin vain osa laajempaa kokonaisuutta. Tajuan kasvaneeni ulos evankelisuudesta paljon laajemmassa merkityksessä kuin olen tiedostanutkaan.”
Herätysliike ja tunnustusliike
Kirkonkellarissa evankelisen liikkeen vahvoihin vaikuttajiin lukeutuva Erkki Koskenniemi kysyy, miksi avaraa armoa kaiuttava evankelinen liike on joutunut sellaisiin opillisuuden kahleisiin, että armo on joutunut piiloon.
Dosentti Erkki Koskenniemen mukaan SLEY:tä ei voi pitää ainoastaan herätysliikkeenä vaan järjestö on myös tunnustusliike.
”Molemmat piirteet ulottuvat aivan liikkeen alkuun asti. Toisaalta se on herätysliike, joka toistaa toistamista päästyään aivan yksinkertaista armon evankeliumia. Toisaalta se on tunnustusliike, jolla on myös opillinen puolensa. Molemmat puolet ovat toisinaan ärsyttäneet ihmisiä liikkeen reunoilla ja ulkopuolella, mutta molemmat kuuluvat syvästi liikkeen olemukseen ja myös nykypäivään”, Koskenniemi arvioi.
”Opillista perustaa ei voi ottaa pois tuhoamatta kokonaisuutta. Herätysliike voi koettaa säilyttää armon evankeliumin ilman sen opillista pohjaa kuin leikkokukkaa maljakossa, mutta ilman juuriaan se ei kauan kuki ja liike kuihtuu perinneliikkeeksi”, Koskenniemi muotoilee.
Koskenniemen mukaan evankelisen liikkeen ansio on erityisesti siinä, se tavoittaa ihmisiä, joita kirkko ei tavoita. Liikkeessä on mukana paljon nuoria ja lapsiperheitä.
”Vastakkainasettelu tavoitehakuista”
Evankelistaustainen Kyllikki Tiensuu sanoo tämän päivän Suomessa olevan kahdenlaisia evankelisia.
”Jyrkän ja avaran armon väkeä, jos asia niin halutaan ilmaista, vaikka termit eivät kovin onnistuneita olekaan”, kirkkohistorioitsijana työskentelevä Tiensuu arvioi.
”Hedbergin perintöä vaalitaan ryhmässä, joka katsoo kirkon ja sen mukana toisenlaisten evankelisten luopuneen oikeasta opista, minkä vuoksi halutaan eristäytyä omaan, samoin ajattelevien joukkoon ja pitää etäisyyttä kirkkoon. Toisten – yhtä lailla evankelisten – mielestä kirkon ratkaisut ovat luterilaisesti tulkitun Raamatun mukaisia. Hekin iloitsevat avarasta armosta ja Siionin Kanteleen valoisista lauluista.”
Professori Lauri Thurénin mukaan ” tiukka jyrkkyys” – ”avara armo” -vastakohtaparien rakentaminen evankelisuuden sisään tuntuu tavoitehakuiselta. Käsitteet ovat helppo tapa leimata ja lokeroida eri tavoin ajattelevat toiseen kastiin.
”Ymmärtääkseni evankelisuus on alusta lähtien ollut sekä sosiologisesti että hengellisesti perin monipuolinen liike. Se on tullut tunnetuksi teollisuuspaikkakuntien työväestön ja Pohjanmaan isäntien, fennomaanien ja suomenruotsalaisten, kolportöörien ja professorien, matala- ja korkeakirkollisuuden sekä niin kutsutun virkakysymyksen eri laitojen edustajana, kirkon kantavana voimana ja terävänä kriitikkona. Tämän päivän evankelisuuteen luetaan monia liikkeitä”, Thurén summaa.
Lisää aiheesta: Kirkonkellari.fi
Evankelisuus ja muut Suomen herätysliikkeet esittelyssä Radio Dein Herätys eilen ja tänään -sarjassa. Kuuntele sarja Toivon Päivän ohjelma-arkistosta.
