Suomen Pipliaseura julkaisi kesäkuun 17. päivä Evangeliumeh anarâškielân eli Evankeliumit inarinsaameksi. Evankeliumit valmistuvat ensimmäisenä osana hanketta, jossa käännetään koko Uusi testamentti.
Käännöstä varten on saatu avustus Suomen evankelis–luterilaiselta kirkolta.
”Hieno saavutus!”
Inarinsaamea puhutaan Inarinjärven alueella. Inarin kunta on virallisesti peräti nelikielinen kunta.
– Seurakunnan tehtävä on palvella seurakuntalaisia monikielisesti. Valmistuva käännös on välietappi Uuden testamentin ja lopulta koko Raamatun käännöstyössä. Jo tämä etappi on tärkeä saavutus koko saamelaisyhteisön kannalta ja erityisesti inarinsaamelaisten kannalta, Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko iloitsee.
Virallisia kieliä ovat suomen ja pohjoissaamen lisäksi kaksi uhanalaista kieltä: kolttasaame ja inarinsaame. Esimerkiksi seurakunnan uudet nettisivut laaditaan neljällä kielellä. Inarinsaamella on tällä hetkellä noin 500 puhujaa.
Kirkollisen elämän pohjaksi
Pipliaseuran tukema inarinsaamenkielinen evankeliumien käännöstyö on kestänyt kolmesta neljään vuotta. Kääntäjinä toimivat käännöstyötä johtanut yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis sekä entinen rajavartija, toimittaja sekä saamelaiskäräjien kääntäjä Ilmari Mattus.
Teologista vahvistusta ryhmälle ovat antaneet kirkkoherra Tuomo Huusko, hollantilainen Christine Klaver sekä inarinsaamen lehtori ja teologi Mervi Sistonen. Myös Hannu Kangasniemi on aloittanut hiljan kommentaattorina.
– Se, että inarinsaamenkieliset evankeliumit ovat vihdoin tulleet painosta on hieno ja odotettu uutinen kielelle, jota on elvytetty vuodesta 1987 lähtien, sanoo Marja-Liisa Olthuis.
Alkuperäiskansan kieli on elvytetty erilaisissa kielenelvytysohjelmissa Oulun yliopistossa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Käännöstyö on ollut kuitenkin edennyt kuin mikä tahansa kännösprosessi.
– Evenkeliumikirjojen julkaisun jälkeen Uuden testamentin käännöstyö luonnollisesti jatkuu. Pohjatekstinä käännökselle on käytetty ja käytetään vuoden 1992 virallista raamatunsuomennosta. Käännös tarkistetaan vastaamaan myös tieteellistä kreikankielistä tekstilaitosta. Tämä tieteellinen tekstilaitos on The Greek New Testament, ja siitä käytetään neljättä laitosta (UBS, 1993). Pohjatekstiin, vuoden 1992 suomennokseen valittu kreikankielisen tekstin tulkinta on ohjeellinen, ja siitä poiketaan inarinsaamennoksessa vain painavista syistä.
Olthuis on erittäin tyytyväinen käännökseen.
– Korkeatasoinen käännös tarvitaan normaalin kirkollisen elämän pohjaksi.
Muinaisjäännöksiä saamelaisasutuksesta
Evankeliumijulkaisun kansikuva on saanut inspiraationsa Inarin seurakunnan Pielpajärven erämaakirkosta (Puáriskirkko).
– Kirkko on Inarin kuuluisin matkailunähtävyys. Alueelta on löytynyt muinaisjäännöksiä jopa monen tuhannen vuoden takaa. Nykyinen kirkko on rakennettu 1760-luvulla, ympäröivällä kirkkokentällä on ollut saamelaisten väliaikaisia asutuksia ainakin 1400-1500-luvuilla, sanoo kirkkoherra Huusko.
Paikan arvosta kertoo muun muassa valinta vuoden 2021 perinnemaisemaksi Maatiainen ry:n taholta. Kyseessä onkin kulttuurihistoriallisesti yksi Lapin alueen merkittävimmistä kokonaisuuksista – paikasta, joka yhdistää sukupolvia.
”Lapsena tarttui takkiin”
Oulun yliopisto vihkii evankeliumikääntäjä Ilmari Mattuksen kunniatohtoriksi keväällä 2022. Mattus on antanut muiden tutkijoiden käyttöön muun muassa 20 000 paikannimen kokoelman sekä 1,3 miljoonan sanan inarinsaamen kielikorpuksen.
– Osaan vähän suomea, enemmän inarinsaamea, saman verran pohjoissaamea, sanoo vuonna 1945 syntynyt ja rajavartiostossa leipätyönsä tehnyt Mattus vaatimattomasti.
– Lapsena takkiin tarttui sekä inarinsaame että pohjoissaame, koska meillä oli usein kylässä pohjoissaamen puhujia. Inarinsaame oli tuolloin kuitenkin vain kotikieli, ei vielä oikea kieli.
Luettavaa lapsena inarinsaameksi ei ollut lainkaan, Mattus muistelee.
– Inarinsaameksi ei voinut kouluttautua saati ryhtyä sitä opettamaan. Rajavartiostossa hyödyin toki kielitaidosta, mutta käytännössä toimimme suomeksi. Ajat olivat kokonaan toiset. Pahimmillaan inarinsaamen puhujia oli vain 300.
Ensi kertaa Mattus kirjoitti omalla äidinkielellään vasta aikuisena, 40 vuotta sitten.
– Olihan se ihmeellistä. Kävin inarinsaamen kirjoituskurssin 1982 kesäyliopistossa Ivalossa ja silloin opin kirjoittamaan.
Mattus perusti yhdessä muiden aktivistien kanssa yhdistyksen inarinsaamen etujen edistämiseksi 1986.
– Perustamamme Anarâškielâ servi ry päätti, että olisi alettava julkiasemaan inarinsaameksi lehteä. Minut valittiin sen päätoimittajaksi.
Ensimmäinen numero julkaistiin 1988. Mattus teki toimittajan töitä 30 vuotta.
– Jos katsoo taaksepäin elettyä elämää, inarisaamen tilanne on nyt todella hyvä. Se on täällä pohjoisessa ihan kunnollinen ja virallinen kieli: inarinsaamesta voi väitellä jopa tohtoriksi. Palveluja ei toki voi näin pienellä puhujapohjalla odottaa, mutta kielipesiä eli kielikylpyyn perustuvia päiväkoteja meillä on jo kolme.
Jäätyään eläkkeelle rajavartiolaitoksesta Mattus toimi itsekin talven verran päiväkodissa kielipesätyöntekijänä.
– Alussa kirjoitimme päiväkirjaan ylös, jos joku lapsi sanoi jonkin inarinsaamenkielisen sanan. Viikon kuluttua käytäntö täytyi kuitenkin lopettaa, sillä sanoja tuli niin paljon, ettei ehtinyt, Mattus nauraa.
Nuorissa ja fiktiossa kielen tulevaisuus
Paitsi kielipesätoiminnalla, inarinsaamea on elvytetty kielenelvytysohjelmilla.
– Oulun yliopistossa 40 inarinsaamen pääaineopiskelijaa sekä neljä väitöskirjan tekijää, kertoo Marja-Liisa Olthuis.
Olthuis näkee omakielisen median edelleen kehittämisen sekä omakielisen kirjallisuuden luomisen seuraaviksi tärkeiksi askeliksi inarinsaamelle. Hän on itse kirjoittanut tieteisromaanin nimeltä Masa jo Mánudáást (Melkein Kuussa).
Myös kirkkoherra Huusko pitää juuri nuorten inarinsaamenkielen taidon kasvua isona muutoksena seurakuntatyössä. Omakielisistä evankeliumeista on inarinsaamelaisessa nuorisotyössä apua.
– Kenties inarinsaamen evankeliumikäännöksen myötä monikielinen nuoristyö on meillä eräänä päivänä totta, hän sanoo.
Evankeliumit inarinsaameksi julkaistaan painettuna kirjana. Teksti on luettavissa myös verkkopalvelussa Raamattu.fi.
Piplia-sovelluksesta löytyy evankeliumitekstien lisäksi Markuksen evankeliumin äänite.
Teksti: Eriikka Käyhkö
Pääkuva: Eija Ojanlatva
———————————————————-
Tekijät
Evankeliumit inarinsaameksi
Käännös suomesta inarinsaameksi: Marja-Liisa Olthuis ja Ilmari Mattus. Teologiset asiantuntijat: Mervi Sistonen ja Tuomo Huusko. Kommentaattorina toimi myös Hannu Kangasniemi. Työryhmän vetäjä: Marja-Liisa Olthuis.
Mistä?
Teksti
Evangeliumeh anarâškielân eli Evankeliumit inarinsaameksi on luettavissa ilmaiseksi osoitteessa Raamattu.fi sekä Piplia-sovelluksessa.
Äänikirja
Inarinsaamenkielinen Markuksen evankeliumi julkaistaan äänikirjana Piplia-sovelluksessa. Inarinsaameksi tekstin lukee Petter Morottaja.
Piplia-sovelluksen voit ladata Google Playsta tai Apple Storesta. Sekä teksti että äänikirja ovat ilmaisia, mutta äänikirjan kuuntelu vaatii rekisteröitymisen. Kuuntelupainike löytyy sovelluksesta tekstin yhteydestä.
Painettu kirja
Painetut käännökset voi ostaa Pipliakaupan yhteistyökirjakaupasta Sacrumista sekä muista hyvin varustelluista kirjakaupoista. Kannen suunnittelu ja taitto: Inka Kangasniemi. Inarinsaamen kansikuvaa on inspiroinut Pielpajärven erämaakirkko.
