Kirjoittanut
Uskon sana -seurakunnan keulakuvana mediahuomiota herättänyt Patrick Tiainen avautui erostaan perustamastaan liikkeessä sekä oman elämänsä romahduksesta Radio Dein Rainer Friman ja ihmisen ääni -ohjelmassa eilen keskiviikkona.
Patrick Tiainen erosi perustamansa hengellisen liikkeen johdosta kohun saattelemana pari vuotta sitten. Nykyään hätäkeskuspäivystäjänä työskentelevä nuori mies perusti 2010-luvun alussa seurakunnan, joka kasvoi nopeasti huikeisiin mittoihin.
Uskon sana oli vuonna 2013 yksi eniten rekisteröidyistä uusista uskonnollisista yhdyskunnista Suomessa. Sen nimiin rekisteröitiin kyseisenä vuonna kaikkiaan neljätoista seurakuntayhteisöä, jotka olivat luonteeltaan uuskarismaattisia.
Perustajasta tuli liikkeen keulakuva, jota ihailtiin ja jonka sanoja kuunneltiin kuin ne olisivat tulleet suoraan messiaan suusta. Sitten seurasi romahdus.
Ukkosenjohdatin aseisti kiusaajiaan
– Olin hyvin nuoresta pitäen erilainen poika. Pidin kirjoista ja kirjoittamisesta, ja olin pohdiskelija ja aika herkkä lapsi. Vetäydyin omiin oloihin, ja koin sen seurauksena koulukiusaamista ala-asteelta lähtien. Olin se, joka ei välttämättä jalkapallokentällä tai jääkiekkokentällä suoriutunut niin hyvin, kertoo Patrick Tiainen Rainer Frimanin haastattelussa.
Ensimmäiset kiusaamiskokemukset Kokkolassa varttunut Patrick Tiainen muistaa jo alakoulun alusta. Tilanne paheni kolmannella luokalla.
– Yläasteella se oli jo aika rajua. Se oli aikaa, jolloin Facebookin esiasteet, kuten ii2, olivat muotia. Sinne leviteltiin kuvia, joissa minusta oli muokattu tyttö ja minua nimiteltiin ukkosenjohdattimeksi.
”Aseistin koulukiusaajiani. Aloin hyvin radikaalisti elää uskonelämää todeksi.”
Keski-Pohjanmaalla ukkosenjohdattimeksi voi Tiaisen mukaan haluamattaan ajautua minkä tahansa poikkeavan ominaisuuden vuoksi.
Hänen rippikoulussa kokemansa uskoontulokokemus oli sekin poikkeava. Rippileirille hän oli lähtenyt ”muahan ei käännytetä” -asenteella.¨
Radikaali uskoontulo tapahtui 21. kesäkuuta 2008. Tiainen osaa nimetä päivämäärän.
– Kun tulin uskoon rippileirillä, ”aseistin” koulukiusaajiani. Aloin hyvin radikaalisti elää uskonelämää todeksi. Pidin kolme kertaa viikossa koulussa rukousryhmää, jota varten varasin koulusta biologianluokan ruokavälkälle, tein julisteita ja kutsuin oppilaita rukoilemaan.
Esikuvat kannustivat kilvoitteluun
Patrick Tiainen kertoo havahtuneensa ensimmäisen kerran kuusivuotiaana outoihin uniin.
– Unessa minulla oli outoja tunteita poikaa kohtaan. En tiedä, voiko lapsi edes tiedostaa tai tunnistaa, että ne ovat rakkauden tunteita, mutta sitä se oli.
– Aloin pelkäämään sitä puolta itsessäni ja halusin olla toisenlainen. Sitä ei helpottanut se, että koulukiusaamisessa homo ja neiti olivat keskeisiä haukkumasanoja.
Teini-ikäisenä sisäistä ristiriitaa vahvisti ulkoapäin tuleva erilaisuuden tunnistaminen.
– Pakenin homoutta uskontoon. Olin päättänyt haluavani olla normaali. Rippileirillä sain kuulla, että Jumala rakastaa minua ja kykenee muuttamaan kenet vain. Leirillä oli esillä perinteinen konservatiivinen näkökulma kristillisyyteen ja ihmisen vaellukseen – homoseksuaalisuus on synti, mutta Jumala kykenee muuttamaan ihmisiä.
Viisitoista vuotta täytettyään Patrick Tiainen alkoi hakea apua sisäiseen ahdistukseensa. Käännekohta oli rippileiri.
– Rippileirin jälkeen ajattelin, että olin saanut valtavan toivon: sinulla on haava ja edessä taistelu, mutta tästä voidaan päästä eteenpäin.
– Sain kontakteja, joiden kautta löysin eheytysliikkeen ja sielunhoitoterapeutteja, ja ajattelin löytäneeni ratkaisun.
”Kun meidän ihanne ja todellisuus eivät kohtaa, muutamme jompaakumpaa. Minä muutin todellisuutta.”
Jumala, esirukouspalvelu ja sielunhoito eivät olleet ainoita kanavia, joista hän haki apua. Toivon työkalupakissa olivat mukana testosteronilisät ja terapia.
Kun muutosta ei vuosien kamppailusta huolimatta tapahtunut, sisäinen ristiriita alkoi kalvaa nuoren miehen sisintä. Patrick Tiaisen elämään alkoi rakentua raastava kaksoistodellisuus.
– Kun meidän ihanne ja todellisuus eivät kohtaa, muutamme jompaakumpaa. Minä muutin todellisuutta. Olisi ollut liian raskasta muuttaa ihannetta. Silloin olisin joutunut luopumaan kirjaimellisesta raamatuntulkinnasta.
– Kuuntelin ex-gay -liikkeen esikuvien tarinoita ja löysin toivoa siitä, että heilläkin saattoi olla lankeamisia, mutta kuitenkin he jatkoivat kilvoittelua eteenpäin.
Demonit eivät karkonneet Keniassa
Kaksi kuukautta ennen henkistä romahdusta Patrick Tiaisen suurin esikuva, yhdysvaltalaisen ex-gay -liikkeen opettaja, jota Tiainen eniten kuunteli, jäi kiinni avioliiton ulkopuolisesta suhteesta miehen kanssa.
– Hän oli ollut minulle viimeinen kiinnekohta. Näillä henkilökohtaisilla todistuksilla on niin valtava merkitys. Siinä on valtava toivo kiinni. Niin ainakin itselläni oli.
Ahdistuksesta selvitäkseen Patrick Tiainen päätti vaihtaa maisemaa. Hän lähti kesken lukion kehitysyhteistyöprojektiin Keniaan. Isäntäperheenä toimi aviopari, joka lukeutui paikallisen helluntaiseurakunnan aktiiveihin.
Suoritettuaan ylioppilastutkinnon ja varusmiespalveluksen Suomessa Tiainen palasi Keniaan, mutta ei enää kehitysyhteistyöhön. Määränpäänä oli sikäläinen helluntaiseurakunta, johon hän oli edellisellä vierailullaan tutustunut.
– Pari päivää Keniaan saapumisen jälkeen löysin itseni paikallisesta raamattukoulusta ensimmäisenä valkoihoisena opiskelijana. Lyhyt ajatus pitää välivuotta muuttui kymmeneksi kuukaudeksi, jona aikana sain pastorin paperit.
”Näillä henkilökohtaisilla todistuksilla on niin valtava merkitys. Siinä on valtava toivo kiinni. Niin ainakin itselläni oli.”
Syvällisten teologian opintojen asemesta opiskelu oli käytännönläheistä palvelutyötä. Muutaman teoriatunnin jälkeen opiskelijat lähtivät seurakuntiin julistamaan, saarnaamaan ja kohtaamaan ihmisiä.
Homoseksuaalisuuttaan suomalainen teologian opiskelija ei Keniassa juuri miettinyt. Sitä helpotti seurakunnan palvelutyön intensiivisyys sekä juridinen fakta: samaa sukupuolta olevien seksisuhde saattoi tuoda maan lain mukaan 14 vuoden vankeustuomion.
– Ne harvat kerrat, kun siellä uskalsin jollekin kertoa, johtivat aina voimakkaisiin demonienkarkotusrukouksiin. Ymmärsin, että en pysty Keniassa sen enempää asiaa käsittelemään.
Jumalan valtakuntaa rakennettiin äärirajoilla
Keniassa ollessaan Patrick Tiainen kertoo kokeneensa haluavansa tehdä Jumalan valtakunnan työtä Suomessa. Vaikka Åbo Akademissa olisi ollut valmiina odottamassa psykologian pääaineopiskelijan paikka, akateemiset opinnot saivat väistyä Jumalan valtakunnan alta.
– Lähdin perustamaan kirkkokuntaa. Ajattelin, että uusi viini täytyy kaataa uusiin leileihin.
Syntyi karismaattinen Uskon sana -seurakunta ja hengellinen liike.
”Käy helposti niin, että etsitään Messiasta ihmisten keskuudesta – kukaan ihminen ei kestä sillä paikalla.”
– Kun herätystä odotetaan ja alkaa tapahtua, käy helposti niin, että etsitään Messiasta ihmisten keskuudesta. Se ei kestä kauan. Kukaan ihminen ei kestä sillä paikalla eikä ihmistä ole tarkoitettu olemaan sillä paikalla.
Tiainen uskoo, että ylimitoitetut odotukset ja hänen oma vauhtisokeutensa johtivat hänet umpikujaan perustamassaan liikkeessä.
– Oli ihmisiä, jotka halusivat päästä osalliseksi Jumalan liikehdinnästä siitä huolimatta, että omat inhimilliset ongelmat ja haasteeni sävyttivät sitä ja osaltaan lisäsivät vauhtia.
– Kykyni tulkita ihmisiä ja haistella ilmapiiriä teki sen, että osasin olla ainakin johonkin pisteeseen asti sekä baptistien että helluntailaisten ja luterilaisten kanssa. Kaikessa siinä vauhdissa unohdin itseni.
Samalla kun seurakunta kasvoi, kasvoi myös sen keulakuvan valta ja auktoriteetti. Synkkänä varjona taustalla oli läsnä vaiettu kamppailu seksuaali-identiteetistä. Seurakuntalaisille se ei näkynyt, mutta heidän johtajaansa se kuormitti päivä päivältä enemmän.
Lisätaakka ylistetyn nuoren saarnaajan harteille toi seurakunnan ympärillä käyty kiistely opetuksen oikeellisuudesta ja siihen liitetyistä karismaattisista ilmiöistä kuten henkilökohtaisista paranemistodistuksista ja hengen voimasta kaatumisista.
– En vielä tänä päivänäkään tiedä, mikä olisi ollut oikea tapa reagoida tähän kaikkeen, mutta se oli hirmu rankkaa. Näin, että tämä repii seurakuntia rikki.
Henkinen haaksirikko
Patrick Tiainen on edelleen vakuuttunut siitä, että Uskon sana -seurakunnassa ihmisiä tuli aidosti uskoon, sieluja pelastui.
– Siitä olen edelleen nöyrällä mielellä Jumalan edessä.
Samalla kun seurakunnalla meni ulkoisesti lujaa ja ihmiset vastasivat myöntävästi pelastuskutsuihin, Patrick Tiaisen oma sisäinen maailma muuttui yhä kaoottisemmaksi.
”Kyllä se rikkoo nousta lavalle ja julistaa Jumalan sanaa – ja tietää, että jos nämä ihmiset tietäisivät, mitä kannan sisälläni, niin täältä lähtisi joka ikinen ulos.”
Maaliskuussa 2017 hän ajoi vakavan liikenneonnettomuuden syöksyen suoran jälkeen vauhdilla ulos tieltä.
– Kuoleman kaipuu oli jo niin vahva, etten pysäyttänyt kulkua. Tänään pysäyttäisin.
Ennen itsetuhoista käyttäytymistään Tiainen oli omien sanojensa mukaan olut jo pitkään ”henkisesti täysin loppu”. Lopulta keho oireili ja sairastui.
Joulun ja uudenvuoden välisen viikon hän saarnasi kanyyli kädessä, jotta elimistö saisi riittävän vahvaa antibioottia suoraan suoneen annosteltuna.
– Olin laihtunut kahdeksan kiloa ja oksentelin, usein verta. Olin fyysisesti aivan rikki. Syynä oli se, että kaksoistodellisuus alkoi olla niin rankkaa kannettavaa. Vaati jatkuvasti paljon henkistä energiaa sulkea pois oma todellinen seksuaalisuus ja sitoutua avioliittoon ja palvelutyöhön.
– Kyllä se rikkoo nousta lavalle ja julistaa Jumalan sanaa – ja tietää, että jos nämä ihmiset tietäisivät, mitä kannan sisälläni, niin täältä lähtisi joka ikinen ulos.
Romahdusta seurasi avioero ja ero seurakunnasta
Uskon sana- seurakunnassa toimiessaan Patrik Tiainen oli ehtinyt avioitua. Omien sanojensa mukaan hänen motiivinaan oli ”saada lisää kipinää ja polttoainetta elää ideaalin ja normin mukaista heteroelämää”. Avioliittoaikeissa häntä olivat tukeneet kristilliset sielunhoitajat.
Ex-puolisolleen hän ei pystynyt koskaan avoimesti kertomaan seksuaalisuuteensa liittyvistä kamppailuista.
Romahdus tuli, kun Tiainen jäi kiinni avioliiton ulkopuolisesta suhteesta miehen kanssa, joka oli hänen paras ystävänsä. Seurasi avioero.
Ja ero Uskon sana -seurakunnasta.
”Olen todella kiitollinen siitä, että heillä on uudet stabiilit pastorit.”
– Toivon, että olisin kyennyt olemaan rehellinen seurakuntaa perustaessani. Että kaikilla olisi ollut silloin mahdollisuus tiedostaa, minkälaisen johtajuuden alla he toimivat ja kuka minä olen ihmisenä. Silloin kaikki olisivat voineet päättää totuuteen perustuen, haluavatko he luoda minuun suhteen – on se sitten ystävyyssuhde, avioliitto tai mitä tahansa.
Uskon sana -seurakunnalle kuuluu Tiaisen omien sanojen mukaan nykyään pelkkää hyvää.
– Olen todella kiitollinen siitä, että heillä on uudet stabiilit pastorit. Heillä on varmasti paremmat edellytykset johtaa seurakuntaa kuin minulla koskaan oli.
Jippu & Rainer Friman ja ihmisen ääni Radio Deissä keskiviikkoisin kello 16.05 ja uusintana tiistaisin kello 22.05. Kuuntele jakso, jossa Patrick Tiainen vierailee ohjelmassa [Radio Dei 11.9.2019]:
