Kirjoittanut
– Suomalaiset ovat nykyään paljon avoimempia puhumaan hengellisistä asioista kuin kymmenen vuotta sitten. Heille sopii, että marketin kulmalla rukoillaan, Clarita Agsagani toteaa.
Clarita Agsagani pätevöityi luokanopettajaksi kotimaassaan Filippiineillä. Myöhemmin hän teki väitöskirjansa koulutuksen johtamisesta.
Nämä pätevyydet olivat käytännössä hänen passinsa Pekingiin ja Shanghaihin, joiden yliopistoissa hän opetti englantia.
Palkkatyönsä rinnalla Clarita teki Armand-puolisonsa kanssa hengellistä työtä Missionuorten joukoissa.
– Shanghaissa minä ja mieheni rukoilimme Jumalan johdatusta – sekä sitä, että Hän kertoisi meille seuraavasta työtehtävästämme.
– Saimme sydämellemme Suomen, vaikka en tiennyt siitä 2000-luvun alkaessa yhtään mitään! Rukouksessa näin kuvan valkoisesta, vanhasta puutalosta, joka myös oli oikeasti olemassa. Se oli YWAMin eli Missionuorten keskus Siilinjärvellä.
Agsaganit ovat kuuluneet sen henkilökuntaan koko Suomen aikansa.
Armand tuli Suomeen vuoden 2005 puolella, Clarita 2006.
– Alussa kyllä ajattelin, että olisi Jumala voinut lähettää meidät sellaiseen maahan, jonka kieltä olisi ollut hieman helpompi oppia…
Claritan kutsumus on opettaa Raamattua ja evankelioida.
Motiivi tehdä lähetystyötä on sama kuin missä tahansa maailman kolkassa:
– Kirjeessään Timoteukselle Paavali muistuttaa, että Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Siinä riittää tehtävää nuorille ja senioreille. Kaikki voivat aloittaa lähipiiristään, sukulaisistaan ja naapureistaan, Clarita toteaa.
Missionuoret ovat valmiita kohtaamaan Suomessa kadun kulkijoita siellä, missä he liikkuvat.
– Ihmiset puhuvat nykyään hengellisistä asioista paljon vapautuneemmin kuin silloin, kun astuin Suomen maaperälle ensimmäistä kertaa. He myös antavat rukoilla puolestaan.
– Tämä on otollista aikaa evankeliointiin – työmiehiä vain tarvittaisiin enemmän.
