Vaikka romaneita on asunut Suomessa 1500-luvulta saakka, ovat ennakkoluulot edelleen voimissaan. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeudessa työllistyä.
Mediassa on uutisoitu viime aikoina romanien tekemistä väkivaltarikoksista. FT, opetusneuvos Henry Hedman harmittelee sitä, että esillä olleiden tapausten perusteella voi saada todellisuutta negatiivisemman kuvan romaniväestön tilanteesta. Hänen arvionsa mukaan väkivaltatapaukset ovat liittyneet alle 0,2 prosenttiin romaniväestöstä, joita on Suomessa kaikkiaan noin 12 000.
– Kovin suuresta ilmiöstä ei ole kyse. Nyt on lähdetty ampumaan hyvin suurella tykillä romaneja kohden, Hedman sanoo.
”Väkivallassa pitää olla nollatoleranssi. Romaniväestön on mietittävä, miten väkivaltaa voitaisiin ehkäistä niin, ettei tällaisia tapauksia olisi yhtään.”
– Väkivallassa pitää olla nollatoleranssi. Romaniväestön on mietittävä, miten väkivaltaa voitaisiin ehkäistä niin, ettei tällaisia tapauksia olisi yhtään.
Opiskelu kannattaa aina
Romaniväestöön liittyvät ennakkoluulot heikentävät heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi suurimpia ongelmia on syrjäytyneisyys. Vaikka jo noin 80 % romaniväestöstä saa päättötodistuksen ja yhä useampi nuori suorittaa ammattitutkinnon, on työllistyminen haastavaa. Tilanne turhauttaa nuoria niin, että jotkut ovat kyseenalaistaneet koko opiskelemisen mielekkyyden. Syyskuussa tohtoriksi väitelleen Henry Hedmanin mielestä opiskelu kannattaa aina.
– Siinä saa itselleen henkisesti virikkeitä ja voi kokea, ettei tarvitse aliarvioida itseään, vaikka muut aliarvioisivat.
Järvenpään kaupunginvaltuutettu Henry Berg pitää tärkeänä sitä, että romani etsii itse aktiivisesti työpaikkaa ja tarttuu eteen tulleeseen tilaisuuteen.
– Kun saa sen ensimmäisen työpaikan ja hoitaa leiviskänsä hyvin, on helpompaa hakea lisätöitä tai muuta työtä. Omalla kohdallani on niin, että mitä enemmän minua puukotettiin nuorena sanoilla, sitä enemmän nousin.
Kunnioituksen kulttuuri
Henry Berg toivoo, että julkisessa keskustelussa nostettaisiin enemmän esiin myös romanikulttuurin hyviä puolia. Yksi sellainen on vanhempien ihmisten kunnioitus.
– Jos ajatellaan sotia, niin olemme ihan väärässä, jos luulemme, että kaikki pitäisi saada ilmaiseksi, Berg sanoo.
Romanit ovat yhteisöllisempiä ja huolehtivat heikommassa asemassa olevista sukulaisista ja ennen kaikkea vanhuksista. Siitä voisi valtaväestökin Henry Bergin mielestä ottaa oppia.
– Kaikki lähtee perheestä, siitä, millainen kuri on kotona ja miten ihmistä käsitellään. Pitäisi kunnioittaa vanhempia ihmisiä.
Romanikulttuurissa on kunnioitettu aina myös Jumalaa. Uskonnollisuus on luonteva osa elämää.
– Muistan lapsuudestani, että vaikka me emme olleet niin sanotusti uskovia, niin vanhemmat ja isovanhemmat rukoilivat. Mummo siunasi aina ääneen kaikki ja vanhemmat pyysivät kaupalle mennessään apua Jumalalta, että saisivat taas lapsille leipää pöytään, Henry Hedman kertoo.
– Romanit suhtautuvat mielestäni kunnioittavasti uskonasioihin, vaikka eivät olisi tunnustavia kristittyjä. Aina kunnioitetaan Jumalaa.
Ohjelma katsottavissa veloituksetta myös Permanto-palvelusta.
Elina Uusikylä