Kirjoittanut
Tänään on vietetty Mongolian viittomakielen verkkosanakirjan julkistamisjuhlaa. Suururakan valmistuminen parantaa M. Ganbaatarin ja kaikkien Mongolian kuurojen asemaa yhteiskunnassa.
Neljä mongolialaista kuuroa ihmistä alkoi kolme vuotta sitten kiertää kotimaansa kylissä ja kaupungeissa tallentamassa maan kuurojen ja huonokuuloisten käyttämiä viittomia. Tätä ennen he olivat saaneet koulutusta viittomakielen tutkimiseen.
Viittomien videointi, analysointi ja kääntäminen mongolian kielelle on tuottanut ensimmäisen Mongolian viittomakielen verkkosanakirjan. Sanakirja on julkistettu tänään 20. marraskuuta maan pääkaupungissa Ulaanbaatarissa.
– Mieheni M. Ganbaatar on kuuro ihminen, ja molemmat lapsemme työskentelevät viittomakielen tulkkeina. Kun Kylväjä ja Suomen hallitus alkoivat palvella Mongolian kuurojen yhteisöä, alkoi kasvaa nuori kuurojen ihmisten sukupolvi, joilla on johtajuustaitoja ja voimaa, viittomakielen tulkkina työskentelevä Bolormaa kertoo.
Verkkosanakirja on osa Lähetysyhdistys Kylväjän kehitysyhteistyötä Mongoliassa. Julkistamisjuhlaan osallistui monta kansanedustajaa, vammaisjärjestöjen ja erityiskoulujen edustajia sekä kuuroja lapsia, kehitysyhteistyöntekijä Christina Harald kertoo.
Ulkoministeriön tukeman hankkeen tavoitteena on kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin vahvistaminen.
Lisää tulkkeja tarvitaan
Tänään vietetty Mongolian viittomakielen verkkosanakirjan julkistamisjuhla on yksi Kylväjän kehitysyhteistyön tämän vuoden kohokohdista. Sanakirja hyödyttää maan noin 13 000 kuuron ja kuulovammaisen lisäksi koko yhteiskuntaa, järjestön hankevastaava kertoo.
Sanakirja sisältää yli 2000 viittomaa. Työntekijöistä ja vapaaehtoisista koostuva ryhmä on koonnut, analysoinut ja videoinut viittomat ja tuottanut viittomien mongoliankieliset vastineet.
Verkkosanakirjan valmistuttua yhteistyö jatkuu viittomakielen tulkkien koulutuksella ja kuurojen järjestöjen vahvistamisella.
– Neljä vuotta kestänyt sanakirjatyö on vasta alkua. Seuraava askel on jalkauttaa syntynyt tietous viittomakielestä kuurojen yhteisöön ympäri Mongoliaa, hankevastaava toteaa.
Kielitietoisuus lisää kuurojen mahdollisuuksia ajaa omia oikeuksiaan. Hankkeen vanhempi viittomakielen asiantuntija Arttu Liikamaa kertoo, että tavoitteena on myös vahvistaa kuurojen järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia.
Sormiaakkosia ja esimerkkilauseita
Hankkeen nuorempi viittomakielen asiantuntija Henna Syrjälä iloitsee kielityön yhteisöä ja identiteettiä vahvistavasta vaikutuksesta. Hän piti tänään Ulaanbaatarissa juhlapuheen mongolian viittomakielellä.
Ilmainen verkkosanakirja sisältää viittomia, sormiaakkosia, viitottuja esimerkkilauseita ja niiden käännöksiä. Sanakirjassa on myös tietopaketti kuurojen kulttuurista ja mongolialaisen viittomakielen erityispiirteistä.
Kuuro voi elää eristyksessä jopa omassa perheessään.
– Sanakirjan avulla voi kouluttaa viranomaisia. Se muistuttaa, että mongolialainen viittomakieli on olemassa. Se voi saada kuuron lapsen perheen ymmärtämään, että kuurojen koulu voisi olla lapselle paras vaihtoehto, Henna Syrjälä sanoo.
Viittomakielisten yhdenvertaisuutta Suomessa ja kansainvälisesti edistävä Kuurojen Liitto muistuttaa, että pahimmillaan kuuro voi olla kieletön, vailla koulutusta ja elää eristyksessä jopa omassa perheessään.
Suurin osa maailman kuuroista asuu kehitysmaissa. Ennakkoluulot, köyhyys ja viittomakielisen vertaisryhmän ja koulutuksen puute hankaloittavat monen kuuron elämää.
Suomalaiset viittomakieliset saivat verkkosanakirjan suomalaisella viittomakielellä vuonna 2003 ja suomenruotsiksi vuonna 2015.
Katso alla oleva viittomakielinen video sanakirjan tarpeesta ja tekemisestä. Video on tekstitetty englanniksi. Kuvaus ja editointi: Tegsh Tusgal.
Lue lisää Kylväjän kehitysyhteistyöstä.
