Kirjoittanut
Kristityt palestiinalaisvaikuttajat vetoavat gazalaisten puolesta heidän elinolojensa parantamiseksi. Espoon kokoisella alueella asuu vajaat kaksi miljoonaa ihmistä. Ruokaa on niukalti, ja sota on saastuttanut juomaveden.
Gaza on suuri ulkoilmavankila, Palestiinan raamattuseuran johtaja Nashat Filmon sanoo.
Filmon pelkää, että Gazan konflikti nostaa Hamasin suosiota entisestään.
Kun poliittinen visio puuttuu, fundamentalismi voimistuu, Filmon murehtii.
Palestiinalaispastorit eivät usko taisteluiden loppuvan ennen kuin gazalaisten elinmahdollisuudet parantuvat. ”Pahin sota ikinä”, tiivistää Palestiinan raamattuseuran johtaja Nashat Filmon monien gazalaisten ajatukset.
Viime viikon tulitaukoon mennessä Israelin ja Gazan taisteluissa oli Palestiinan terveysviranomaisten mukaan kuollut lähes 1 900 ihmistä ja haavoittunut 9 800. YK arvioi 65 000 ihmisen menettäneen kotinsa. He majoittuvat edelleen muun muassa kouluissa ja kirkoissa.
– Monet heistä ovat ilman ruokaa, rahaa, hygieniatarvikkeita tai lääkkeitä. Ja he nukkuvat lattialla ilman huopaa, Filmon kertoo.
Ruoan puutteen lisäksi vesijohtovesi on sodan myötä saastunut juomakelvottomaksi.
Palestiinan raamattuseuran ohella humanitaarista apua alueelle vie muun muassa Christian Mission to Gaza -organisaatio.
– Olemme jakaneet sadoille ihmisille 50 dollarin arvoisia ruokapaketteja, joissa on riisiä, papuja, öljyä ja muita perustarvikkeita, kertoo organisaation perustaja, pastori Hanna Massad.
Gazalaissyntyinen Massad palveli vuoteen 2007 asti Gazan baptistiseurakunnan pastorina. Nykyään Jordaniassa pastorina toimiva mies käy Gazassa edelleen opettamassa raamattukursseja ja rohkaisemassa paikallista seurakuntaa.
Sodan aikana Massad päästi Gazan-kotiinsa ystävänsä sata sukulaista evakkoon Israelin pommitusten uhkaamalta alueelta.
– Olen nähnyt monet ystäväni pelokkaampina kuin koskaan ennen. Kristityt Gazassa pyytävät nyt eniten esirukousta.
”Gaza on suuri ulkoilmavankila”
Gaza on Espoon kokoinen alue, jossa asuu vajaat kaksi miljoonaa ihmistä. Noin 1 300 heistä on kristittyjä. Baptistikirkon lisäksi alueella on yksi ortodoksinen kirkko, yksi katolinen kirkko sekä pieni anglikaanikappeli.
Monet kristityt arabit sekä messiaaniset juutalaiset eri puolilla Pyhää maata pyrkivät vaalimaan uskovien yhteyttä sodan ja vihan keskellä. Silti poliittiset mielipiteet jakavat myös heitä.
– Käsittääkseni enemmistö messiaanisista juutalaisista pitää Gazan sotaa ja Israelin puolustusta oikeutettuna. Ymmärrän kyllä hyvin kauhun, jonka Hamasin raketit synnyttävät Israelin puolella, pastori Massad sanoo.
Lännen kristittyjen Massad ja Filmon toivovat muistavan, että taistelut ovat oireilua syvemmästä ongelmasta: gazalaisilla ei ole mahdollisuutta normaaliin elämään.
– Gaza on suuri ulkoilmavankila. Monista perustarpeista on pulaa. Alueelta ei ole lupaa poistua. Työttömyys alueella on 45 prosenttia. Monilla ihmisillä täällä ei ole mitään menetettävää, Filmon tuskailee.
Massad sanoo, etteivät palestiinalaiset ole vieläkään saaneet oikeutta Israelin itsenäistymisen aikaisten, vuosien 1947–1949 taisteluiden tapahtumista. Noin 700 000 palestiinalaista pakeni silloin taisteluita tai ajettiin kodeistaan. Kaikki lähteneet menettivät kotinsa ja maansa.
– Esimerkiksi isäni perhe menetti seitsemän hehtaaria maata Israelin alueelta. Meillä on edelleen dokumentit tämän maan omistuksesta, Massad kertoo.
– Monet kristityt lännessä sanovat, että koko Israelin maa on luvattu juutalaiselle kansalle. Mutta kysyisin heiltä, mitä ihmettä sitten niiden ihmisten pitäisi tehdä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja maansa?
”Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille”
Nashat Filmon ja Hanna Massad kehottavat Raamatun ohjeen mukaisesti kaikkia kristittyjä ”rukoilemaan rauhaa Jerusalemille”. He eivät kuitenkaan usko taisteluiden lakkaavan ennen kuin gazalaiset saavat mahdollisuuden normaaliin elämään.
Filmon pelkää, että sodan jälkeen Hamas on entistäkin suositumpi.
– On iso saavutus vastustaa 28 päivää yhtä maailman voimakkaimmista armeijoista.
Vaikka Hamas osoitti kylmän välinpitämättömyytensä Gazan asukkaiden henkeä kohtaan, se pani Israelille kampoihin. Sota pakottikin Israelin takaisin neuvottelupöytään.
Länsirannalla sen sijaan palestiinalaishallinto ei ole onnistunut parantamaan elinoloja merkittävästi sen 20 vuoden olemassaolon aikana. Monien tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että Israel pitää hallintoa ja sen presidenttiä Mahmoud Abbasia alistettuna.
Palestiinalaisten silmiin sota voi siis näyttää kannattavan paremmin kuin rauha.
– Koko ajan on puhuttu vuoden 1967 rajoille perustettavasta valtiosta, mutta sitä ei ole tullut. Ihmiset väsyvät, kun rauhasta puhutaan, mutta sitä ei saa maistaa. Kun poliittinen visio puuttuu, fundamentalismi voimistuu, Filmon murehtii.
Palestiinalaispastorit toivovat juutalaisten ja palestiinalaisten uskovien samoin kuin lännen kristittyjen keskittyvän nyt Jumalan valtakunnan työhön sekä keskinäisen rauhan ja rakkauden rakentamiseen.
– Omassa seurakunnassamme olemme rukoilleet ja paastonneet sekä gazalaisten että israelilaisten puolesta. Jeesus on meitä näin opettanut, Massad sanoo.
Helluntaiseurakuntien lähetysjärjestö Fida International tukee myös Palestiinan raamattuseuran kautta tehtävää avustustyötä Gazassa.
