Globaali kristillisyys ja muut maailman uskonnot vuonna 2025 – Afrikassa eniten kristittyjä

Kristinusko on ylivoimaisesti suurin maailman uskonnoista, mutta islam kasvaa jonkin verran kristinuskoa nopeammin.

Vuonna 1900 yhteensä 82 % kaikista kristityistä asui globaalin pohjoisen alueilla (Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa), joita pidettiin kristikunnan ydinalueina. 1900-luvun aikana kristinuskoon sitoutuminen väheni globaalissa pohjoisessa ja kasvoi merkittävästi globaalissa etelässä. Vuoteen 1970 mennessä globaalin pohjoisen osuus kaikista kristityistä oli pudonnut 57 %:iin, ja noin vuonna 1980 se laski alle 50 %:n.

Vuonna 2025 yhteensä 69 % maailman kristityistä asuu Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Oseaniassa, ja osuuden ennustetaan nousevan 78 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Latinalainen Amerikka ohitti kristittyjen määrässä Euroopan vuonna 2014. Uusi muutos tapahtui pian. Afrikasta tuli vuonna 2018 maanosa, jossa on eniten kristittyjä. Samaan aikaan kristinuskon osuus Lähi-idän väestöstä on vähentynyt 12,7 %:sta 4 %:iin vuosien 1900-2025 välisenä aikana.

Tiedot ovat World Christianity 2025: Regional Perspective -artikkelista, joka ilmestyi tammikuussa International Bulletin of Mission Research-lehdessä (2025, Vol. 49, 1, 62-74). Tilastoja globaalista kristinuskosta ja lähetystyöstä on julkaistu jo 41 vuotta. Kirjoittajat, Gina A. Zurlo, Todd M. Johnson ja Peter F. Crossing, kuuluvat Center for the Study of Global Christianity -keskuksen henkilökuntaan Gordon-Conwellin teologisessa seminaarissa (South Hamilton, MA, USA).

Maailmanuskontojen jäsenmäärät

Maailman kolme suurinta uskontokuntaa ovat kristinusko, islam ja hindulaisuus.

Maailman eri uskontojen kannattajamäärät:

1. kristittyjä on 2,645,317,000 (kasvua vuodessa 0,98%)
2. muslimeja on 2,061,718,000 (kasvua vuodessa 1,67%)
3. hinduja on 1,129,155,000 (kasvua vuodessa 0.70%)
4. buddhalaisia on 538,173,000 (kasvua vuodessa 0,27%)
5. Kiinan kansanuskontojen kannattajia on 448,283,000 (määrä vähenee vuodessa -0,22%)
6. etnisten eli johonkin kansanosaan rajoittuvien uskontojen (kuten Japanin shintolaisuus) jäsenmäärä oli 294,801,000 (kasvua vuodessa 0,46%)
7. uususkontojen (kuten wicca ja Krishna-liike) kannattajia oli 67,690,000 (kasvua vuodessa 0,07%)
8. sikhejä (vaikutteita islamista ja hindulaisuudesta, Intian ja Pakistanin alue) oli 31,433,000 (kasvua vuodessa 1,45%)
9. juutalaisia oli 15,357,000 (kasvua vuodessa 0,74%)
10. uskonnottomat 906,567,000 (kasvua vuodessa 0,05%). Tämä ryhmä sisältää kaksi alaryhmää:
    • agnostikkoja (jotka eivät ole varmoja Jumalan olemassaolosta, mutta eivät kiellä sitä mahdollisuutta) on 761,092,000 (kasvua vuosittain 0,26%)
    • ateistit (eli jumalankieltäjät) 145,475,000 (määrä vähenee -0,20% vuodessa)

Yleisenä huomiona voidaan todeta, että muslimien määrä on jo pitkään kasvanut nopeammin kuin kristittyjen määrä. Uutena havaintona aiempien vuosien tilastoihin verrattuna on se, että Kiinan kansanuskontojen ja ateistien määrä vähenee.

Uskonnollisten ihmisten määrä kasvaa voimakkaasti verrattuna agnostikkojen ja ateistien määrään. Uskonto ei ole häviämässä, pikemminkin päinvastoin. Globaalissa kuvassa uskonnottomuus, agnostismi ja ateismi eivät ole voittajia suhteessa uskontoihin.

Kristittyjen määrä kasvaa vuosittain eniten Afrikassa ja toiseksi eniten Aasiassa. Myös latinalaisessa Amerikassa ja Oseaniassa kristinusko kasvaa.

Maailman väkiluku on tällä hetkellä noin  8,2 miljardia. Vuosittain maailman väestö kasvaa vajaan prosentin (0,88%). Kristittyjen määrän kasvu ylittää väestökasvun Afrikassa ja Aasiassa.

Neljä kristinuskon pääsuuntausta

Kristinuskon neljä suurinta suuntausta vuoden 2025 tilastossa ovat jäsenmäärän mukaan:

1. roomalaiskatoliset 1,272,775,000 jäsentä (kasvua vuodessa 0,60%)
2. protestantit (sis. anglikaanit ja luterilaiset) 628,862,000 jäsentä (kasvua vuodessa 1,42%)
3. riippumattomien seurakuntien jäsenet 409,425,000 jäsentä (kasvua vuodessa 1,25%)
   • afrikkalaiset 125,394,000 (kasvua vuodessa 1,88%)
   • aasialaiset 129,233,000 (kasvua vuodessa 1,06%)
   • eurooppalaiset 19,014,000 (kasvua vuodessa 1,31%)
   • latinalaisamerikkalaiset 46,903,000 (kasvua vuodessa 1,42%)
   • pohjoisamerikkalaiset 87,838,000 (kasvua vuodessa 0,57%)
   • oseanialaiset 1,228,000 (kasvua vuodessa 1,53%)
4. ortodoksit 291,580,000 jäsentä (kasvua vuodessa 0,10%) 

Termien selitystä

International Bulletin of Mission Research-lehdissä julkaistuissa tilastoissa kristinuskon eri suuntausten/kategorioiden päällekkäisyys herättää kysymyksen, miten tilastoa tulisi tulkita. Siksi lähetin sähköpostin Gina A. Zurlolle ja kysyin tarkennusta tilaston tulkintaan.

”Luokittelumme sisältää neljä toisensa poissulkevaa kategoriaa (joita me kutsumme ’suuriksi kristillisiksi traditioiksi’): protestantit, riippumattomat (independents), katoliset ja ortodoksit. Helluntailaiset / karismaatikot ja evankeliset (evangelicals) ovat liikkeitä, jotka ovat neljän suuren kristillisen tradition sisällä. Esimerkiksi joku voi olla helluntailainen protestantti, katolinen karismaattinen tai riippumaton evankelinen karismaattinen. Jotkut protestanttiset kirkkokunnat ovat sataprosenttisesti helluntailaisia, kuten Assemblies of God… Monet riippumattomat kirkot ovat luonteeltaan karismaattisia, mutta eivät kaikki, kuten perinteiset ja urbaanit kotiseurakunnat Kiinassa. Vineyard-kirkot lukeutuvat riippumattomiin kirkkoihin ja ovat myös 100% helluntailaiskarismaattisia.”

Evankeliset herätyskristityt ovat eri kirkkojen sisällä toimivia kristittyjä, jotka korostavat uskoontuloa, Raamatun arvovaltaa ja lähetystyötä. Heidän määränsä kasvaa vuosittain noin 1,5 % ja heitä on 420 miljoonaa. Suomessa heitä edustaa luterilaisen kirkon sisällä toimiva niin sanottu viides herätysliike, jonka järjestöjä ovat muun muassa Suomen ev.lut. Kansanlähetys ja Suomen Raamattuopisto.

Entä helluntailaiset ja karismaattiset kristityt?

Helluntailaisuus tai karismaattisuus on ollut yksi kristikunnan nopeimmin kasvavista suuntauksista jo jonkin aikaa. Pyhän Hengen yliluonnollista toimintaa korostavia helluntailaisia tai karismaatikkoja on tällä hetkellä noin 663,9 miljoonaa, kun vuonna 1970 heitä oli 57,6 miljoonaa.

Helluntailaiset, karismaatikot ja riippumattomat karismaatikot eroavat jonkin verran toisistaan. Tässä yleisimpiä eroja:

• Helluntailaiset (pentecostals). 1900-luvun alussa syntyneet perinteiset helluntaikirkot kuten suomalainen helluntaiherätys ja Yhdysvaltojen Assemblies of God, jotka korostavat, että jokaisen kristityn tulisi kokea uskoontulon jälkeen ”Pyhän Hengen kaste”, jonka merkkinä on kielilläpuhuminen.
• Karismaatikot (charismatics). Vuonna 1960 alkoi vanhoissa kirkkokunnissa (roomalaiskatoliset, protestantit kuten luterilaiset ym.) hengellinen uudistusliike, joka omaksui helluntailaisilta opin ”Pyhän Hengen kasteesta”, mutta pistää vähemmän painoa kielilläpuhumiselle. Tämän ryhmän käyttämiä ilmaisuja ovat mm. ”Hengen uudistus luterilaisessa kirkossa” tai ”karismaattinen uudistus katolisessa kirkossa”.
• Riippumattomat karismaattiset (independent charismatics) kirkot ovat vanhojen kirkkojen (roomalaiskatoliset, protestantit, ortodoksit) ja helluntaikirkkojen ulkopuolelle syntyneitä riippumattomia uusia seurakuntia, joista suurin osa on syntynyt afrikkalaisten ja aasialaisten kristittyjen keskuudessa. Ne korostavat ylistystä, ”ihmeitä ja merkkejä” ja Pyhällä Hengen armolahjoja ja sairaiden parantamista rukouksella, mutta painottavat helluntailaisia vähemmän kielilläpuhumista. Merkittävä osa riippumattomista seurakunnista toimii globaalissa etelässä. Tähän ryhmään kuuluu teologisesti erilaisia liikkeitä kuten evankelikaalisuuden pohjalta syntynyt Vineyard, helluntailaisuudesta irtautuneet Hillsong ja Bethel, karismaattiset kotiseurakunnat sekä nykyajan apostolien merkitystä korostavat seurakunnat.

Kaikki kristilliset kirkot ovat osa maailmanlaajuista Jeesuksen seurakuntaa, jolla on eri kirkkoja yhdistävä lähetystehtävä. Vuonna 1900 maailman väestöstä 54,3% ei ollut kuullut evankeliumia. Vuonna 2025 heitä on 27% maailman väestöstä. Vielä on tehtävää jäljellä.