– Vaikka olenkin aina ollut suomalainen, niin venäläisen maahanmuuttajaäidin tyttärenä olen joutunut kokemaan lapsena ”ryssittelyä”, paljastaa Maria Guzenina-Richardson. Peruspalveluministeri kertoi kokemuksistaan kuunneltuaan Espoon seurakuntien tulevaisuusfoorumissa esiintyneiden maahanmuuttajien tarinoita.
Ministeri Maria Guzenina-Richardson esitti tulevaisuuden lääkkeeksi erityisesti lasten asennekasvatusta, kun Espoossa pohdittiin viikonloppuna maahanmuuttajien kotouttamista ja moniarvoisuutta.
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat pelkäävät eniten rasistista syrjintää ja väkivaltaa. Espoon seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön sihteeri Pertti Poutanen haastoi kirkkoa osallistumaan rasisminvastaiseen työhön: – Kirkko pettää yhteiskunnan, ellemme me auta maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.
Välinpitämättömyys suurimpia syntejä
Maria Guzenina-Richardson on itse ollut maahanmuuttaja asuessaan Lontoossa.
– Lontoo on erilaisten kulttuurien sulatusuuni, jossa pystytään elämään rinnakkain. Vietnamilainen naapurini kävi ovella koputtelemassa ja lainaamassa suolaa.
Avioeronsa aikana Maria Guzenina-Richardson koki itsensä yksinäiseksi eläessään ulkomailla ilman sukulaisiaan. Apua hän sai lontoolaiselta ortodoksiseurakunnaltaan.
– Yksinäisyys on aikamme pahimpia vitsauksia ja kirkolla on tärkeä rooli olla luomassa yhteisöllisyyttä. Yhteiskunta ei voi metatasolla antaa läheisyyttä ja rakkautta. Jos me emme ole ihmisiä toisillemme, petämme toisemme.
Kirkon tultava näkyvämmäksi
Kirkkojen haasteena on, kuinka maahanmuuttajat löytävät seurakuntayhteyden
– Näkyykö kirkko riittävästi yhteiskunnassa, kyseli peruspalveluministeri.
– Olemme liian hiljaisia voimavaroistamme, niin kulttuurista kuin uskonnostamme. Meille suvaitsevaisuus on sitä, että emme kerro, ketä olemme, kun muualla maailmassa se on sitä, että kaikki saavat kertoa itsestänsä.
Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola oli huolissaan jännitteiden kasvusta Euroopassa.
– Enää ei uskalleta puhua yhteisistä arvoista ja hyvästä elämästä. Kirkon pitäisi olla se taho, joka käynnistää arvokeskustelua ja uskaltaa sanoa mikä on oikein ja mikä väärin.
Välinpitämätön suvaitsevaisuus kasvattaa suvaitsemattomuutta
Eija-Riitta Korhola esitti tulevaisuusfoorumissa liberalismin kaksi eri tulkintaa: Moniarvoisuutta korostava eettinen pluralismi ja eettinen relativismi, jossa on sopimatonta kritisoida muiden kulttuurien tapoja ja arvoja.
Eettisestä relativismista on esimerkkinä koulujen juhlapäivien vietto. Relativismissa ei ole olemassa uskonnollista totuutta. Sen seurauksena arvoista ollaan hiljaa. Hiljaisuudesta puolestaan seuraa se, ettei koulun julkisissa tiloissa saa olla mitään uskontoihin viittaavaa.
Pluralismissa taas pyritään ymmärtämään erilaiset arvo- ja uskomusjärjestelmät ja harjoittamaan dialogia arvoista. Kouluissa tämä toteutuisi parhaiten niin, että siellä vietettäisiin kaikkien eri uskontojen juhlia.
Maahanmuuttajia syrjitään työmarkkinoilla
Yli puolet Suomen maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Espoon maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikön Teemu Haapalehdon mukaan uusimmat ennusteet kertovat maahanmuuttajien suhteellisen määrän jatkuvasti kasvavan. Työllisyysmarkkinoista pian jo yli viidennes muodostuu maahanmuuttajista.
– Tie kohti työmarkkinoita lähtee luku- ja kirjoitustaidosta. Kotouttamispolitiikan tärkein väline on kotouttamiskoulutus, jota lain mukaan pitäisi antaa kahden kuukauden kuluessa maahanmuutosta. Silti jotkut ovat joutuneet odottamaan jopa vuoden koulutukseen pääsyä, Haapalehto tietää.
– Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on kolminkertainen suhteessa valtaväestöön. Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kohentaminen ei ole vain hyvää työllisyyspolitiikkaa vaan osa elinkeino- ja kilpailukykypolitiikkaa. Meillä ei ole varaa epäonnistua siinä.
