Kirjoittanut
Kallion ja Paavalin seurakunnat haastavat seurakuntia järjestämään Yö kirkossa! -tempauksen. Yö kirkossa on osa ”100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa” -juhlavuoden valtakunnallista toimintaa. Radio Dein uusi ohjelmasarja seuraa haastetta.
Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professorin Kati Tervo-Niemelä mukaan kirkon suurin haaste kasvatus ja perhetyössä johtuu siitä, että on yhä useampi perhe on etäällä kirkosta ja kirkon luontainen kontakti näihin perheisiin on vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Tervo-Niemelän mukaan kirkon pitäisi yhä enemmän kiinnittää huomiota siihen, miten varhaisnuoria saadaan tavoitettua ennen rippikoulua.
– Tämän päivän nuorten vanhempien ikäluokassa vain joka neljäs on itse kasvanut kristilliseen perinteeseen ja haluaa välittää sitä lapsillensa. Uskonnollisessa perheessä kasvaneista vain noin joka toinen on seuraavassa sukupolvessa linkittynyt samaan perinteeseen.
Euroopassa 2000-luvulla kirkon asemassa tapahtuu sellaista muutosta ja muutosnopeutta, mitä aikaisemmin ei olla nähty. Suomessa siihen vaikuttaa myös vuonna 2003 voimaan astunut uusi uskontolaki, joka teki kirkosta eroamisen helpommaksi. Mutta se ei professori Tervo-Niemelän mielestä ole ainut syy.
”Tämän päivän nuorten vanhempien ikäluokassa vain joka neljäs on itse kasvanut kristilliseen perinteeseen ja haluaa välittää sitä lapsillensa.”
– Isommin nämä linkittyy esimerkiksi mediamaailman muutoksiin. Tämän päivän nuoret ja lapset saavat kaikki vaikutteet yhtä nopeasti elleivät nopeamminkin kuin vanhemmat ikäpolvet. Tämä tekee myös uskonnollisuuden kentällä tapahtuvat muutokset ennalta arvaamattomiksi.
Rippikoulu, joka tavoittaa edelleen noin 80 prosenttia ikäluokasta, on kuitenkin pystynyt säilyttämään Suomessa sellaisen suosion, mitä missään muussa maassa ei ole nähtävissä. Tutkimusten mukaan joka toinen nuori kokee rippikoulun myös hengellisesti merkityksellisenä. Mutta yhtä tärkeätä on kaikki muu toiminta ennen ja jälkeen rippikoulun.
– Kirkossa pitäisi yhä enemmän kiinnittää huomiota, että miten saadaan tavoitettua varhaisnuoria ennen rippikoulua. Rippikouluun menevä nuori on todella sivistynyt. Hän tietää jo monesta kaikennäköistä, hän on kokenut jo paljon enemmän kuin aikaisemmat ikäpolvet yleensä tuossa iässä. Kirkon pitäisi päästä vaikuttamaan myös nuorempiin ikäpolviin.
–Tämmöinen [Yö kirkossa!] toiminta, jossa kattavasti tiettyä ikäluokkaa koottaisiin hauskan merkeissä kirkkoon, on erittäin kannatettavaa. Tärkeää on, että tällaiset tapahtumat ovat hyvin matalan kynnyksen tapahtumia, joissa on selkeä malli, että tänne pääsevät kaikki hauskan pidon merkeissä ja kirkossa on kivaa.
Koululaiset ideoivat itse juhlavuoden sisältöä
Kirkon varhaisnuorisotyön peruskivijalat ovat olleet kerhot ja leirit. Ne on säilyneet hyvin pitkään, vaikka sisällöissä on tapahtunut kehitystä. Koulun uskonnon opetuksen muuttuessa koulutyö on tullut kolmanneksi kivijalaksi. Neljäntenä ovat erilaiset tapahtumat ja retket. Varhaisnuoret ilmaiset itseään ensisijaisesti toiminnalla.
100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa -juhlavuodessa on haluttu ottaa lapset ja nuoret mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkiksi juhlavuoden nimi ja logo ovat nuorille järjestetyn kilpailun voittanut ehdotus.
Juhlavuoden järjestäjät ovat Nuori kirkko ry ja Kirkon kasvatus ja perhetyö. Nuori kirkko ry perustettiin 2017, kun yhdistettiin Seurakuntien Lapsityönkeskus, Poikien ja Tyttöjen keskus sekä Nuorten keskus. Kaikilla näillä kolmella oli takanaan sadan vuoden historia.
”Meillä kaivataan sellaisia uusia toimintamalleja seurakuntaan, missä kristinuskon sisällöt yhdistyisivät lasten ja nuorten elämään sopivalla tavalla ja olisivat pedagogisesti hyvin rakennettuja ja ikävaiheeseen sopivia.”
Tärkeintä on juhlia juhlavuotta paikallisissa seurakunnissa oman näköisillä tavoilla. Valtakunnallisesti on kolme isompaa nostetta. Tammikuussa avattiin TTila-Youtube-kanava kouluikäisille. Siellä on kerran viikossa tiistaisin klo 16.00 livelähetys, johon voi osallistua koulupäivän jälkeen tai katsella jälkikäteen videoita. Nuoret, 13–16 -vuotiaat juontajat, ideoivat ja toteuttavat kanavan sisällön. Ttilan päätoimittaja Juha Kinanen Nuori kirkko ry:stä tukee, kouluttaa ja vastaa kanavan tekniikasta.
Kesällä juhlavuoteen liittyy 50-luvulta lähtien joka neljäs vuosi pidetty valtakunnallinen Pisara-suurleiri Partaharjulla, jonne odotetaan paria tuhatta osallistujaa. Juhlavuoden kolmas valtakunnallinen noste on Yö kirkossa! -tempaus marraskuussa. Kirkon Kasvatus ja perhetyön johtava asiantuntija Katri Vappula toivoo, että Yö kirkossa tempauksesta tulisi pysyvä osa kouluikäisten parissa tehtävää työtä:
– Meillä kaivataan sellaisia uusia toimintamalleja seurakuntaan, missä kristinuskon sisällöt yhdistyisivät lasten ja nuorten elämään sopivalla tavalla ja olisivat pedagogisesti hyvin rakennettuja ikävaiheeseen sopivia. Yö kirkossa! olisi hyvä kokeiltu toimintamalli ja toivotaan että se voisi levitä niin, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua tähän, olla yötä kirkossa. Ja herätä vielä aamulla itse valmistettuun messuun ja nauttia myös siitä.
Yö kirkossa -ideaan on saatu vaikutteita Norjasta, Tanskasta ja Suomestakin.
Norjan kirkossa “Yö kirkossa” kulkee nimellä Lys vågen eli valonkantajat. Se järjestetään adventin jälkeisenä viikonloppuna ja kuuluu 11-vuotiaille osana valtakunnallisesti tuettua kasvatuksen kokonaisohjelmaa.
Valonkantajat saa kokoon neljänneksen ikäluokasta. Myös Tanskassa aloitettu minirippikoulu varhaisnuorille on epäilijöistä huolimatta saanut erittäin suuren suosion ja se vahvistaa osallistumista rippikouluun.
Muutamat seurakunnat Suomessakin ovat toteuttaneet ideaa kirkossa yöpymisestä jo useamman vuoden. Hollolan seurakunnassa ”Kirkkoyön” punaisena lankana toimii Raamatun kertomus Jeesus 12-vuotiaana temppelissä, minkä mukaisesti ohjelmaan kuuluu mm. kyselytunti papin kanssa.
Hollolan seurakuntaan on kutsuttu 12-vuotiaita jo vuodesta 2014. Hyvän palautteen ja osallistujamäärien perusteella Kirkkoyöstä on tulossa 10-synttäreiden tapainen tärkeä juttu Hollolan varhaisnuorille.
Hollolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Päivi Sivosen vinkki tekijöille on:
– Ensimmäisen “Yö kirkossa” -tapahtuman järjestäminen vaatii pikkaisen enemmän, mutta kun sen on kerran tehty, niin sitten on valmiit pohjat ja kaavat, ja sen jälkeen sen tekeminen helpottuu.
Sivonen toivoo, että lapset voivat vielä aikuisenakin muistella yötä kirkossa.
Yö kirkossa -tapahtumalla monta toteutustapaa
Yötä kirkossa voi toteuttaa monella eri tavalla. Teema, tekstit ja aktiviteetit voidaan valita paikallisesti, samoin osallistujien ikähaitaria voi kohdentaa.
Seurakuntia haastetaan järjestämään Yö kirkossa! -tempaus valvomisen sunnuntaina tai muuna itselleen sopivana ajankohtana. Pimeänä ja ankeana vuoden aikana se on hyvä valontuoja. Ellei seurakunnan työntekijöillä riitä resursseja tapahtuman toteuttamiseen, voivat seurakunnan vapaaehtoiset järjestää sen.
Yhteisiä elementtejä ovat kirkkotilaan ja sen ympäristöön tutustuminen, ikään kuin sen haltuun ottaminen. Varhaisnuorten on usein vaikeata istua tuntikin paikallaan ja yöllä seikkaillessa kirkosta tuleekin oma tuttu jännittäväkin paikka.
Tärkeä tavoite on lasten ja vanhempien osallistuminen suunnitteluun ja toimintaan. Yö kirkossa -tapahtuma on hyvä päättää yhdessä toteutettuun jumalanpalvelukseen aamulla.
”Pitäkää huolta varhaisnuorisotyöstä. Se on yksi tärkeimmistä työmuodoista, mikä kirkosta löytyy.”
Malleja sisältöjen suunnitteluun, haastatteluja, ohjeita turvallisuus suunnittelusta ja tiedotusmateriaalia löytyy evl.fi sivulta. Kirkon kasvatus ja perhetyö ylläpitää sivuillaan myös karttaa, jossa näkyvät kaikki mukana olevat seurakunnat. Siksi seurakunta kannattaa ilmoittaa myös sinne. Ne seurakunnat, jotka järjestävät Yö kirkossa! -tempauksen samaan aikaan, voivat olla yhteyksissä toisiinsa esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
Varhaisnuorisotyö on aikanaan lähtenyt liikkeelle nykyisten Kallion ja Paavalin seurakuntien alueelta, joten ne ovat nyt Yö kirkossa! -tempauksen haastajia. Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala haastaa Radio Deissä muita seurakuntia
– Viettäkää Yö kirkossa -tapahtumaa vaikkapa marraskuussa. Tehkää hyvä turvallisuus ja pelastussuunnitelma aivan samalla lailla kuin lähdettäisiin viikonloppu leirille. Haastakaa mukaan eri tahoja, esimerkiksi suntioita. Pitäkää huolta varhaisnuorisotyöstä. Se on yksi tärkeimmistä työmuodoista, mikä kirkosta löytyy.
Radio Dei ja 100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa tuottavat yhteistyönä Kirsi Rostamon toimittaman ohjelmasarjan. Jutut kuullaan klo 15.30 arkipäivisin 6.-17.5. Lähetyksen jälkeen jaksot ovat kuunneltavissa Radio Dein sivuilla hakusanalla Yö kirkossa!
