100 ja rapiat -näyttely kokoaa yhteen seitsemän satavuotiaan helsinkiläisen kuvat ja elämäntarinat. Samalla näyttely kertoo itsenäisen Suomen historiaa.
Entisessä Aurora Karamzinin huvilassa 13.10. avautunutta Helsingin kaupunginmuseon näyttelyä varten on haastateltu ja otettu muotokuvia satavuotiaista helsinkiläisistä. Lisäksi sadan vuoden aikana tapahtuneita suuria yhteiskunnallisia muutoksia tarkastellaan kotialbumikuvien ja muiden vanhojen valokuvien kautta. Näyttelyssä on esillä muotokuvakollaaseja, jotka yhdistävät uutta ja vanhaa: Valokuvataiteilija Vesa Tyni on kuvannut näyttelyn henkilöitä nykypäivän helsinkiläismaisemissa sekä yhdistänyt heitä historiallisten kuvien kanssa.
”Pitkän elämän salaisuus on hyvä kotipaikka, urheilu ja vaimo”, sanoo MTV3:n näyttelystä tekemässä haastattelussa Torsten Liljeberg, jolla on 15 suomenmestaruutta eri kajakkiluokissa. Jaakko Estola puolestaan pysyy virkeänä pelaamalla edelleen lentopalloa useita kertoja viikossa. Hän sanoo, että ”on syytä pyrkiä olemaan iloinen, sillä ilo on elämän lähde.”
Näyttelyssä mukana olevia ikäihmisiä yhdistää rakkaus Helsinkiin. He ovat viettäneet pääkaupungissa lähes koko elämänsä, vaikka useimpien juuret ovatkin muualla. Toinen näyttelyn neljää naista ja kolmea miestä yhdistävä tekijä on iloinen ja elämänmyönteinen asenne.
Näyttelyn tekemiseen osallistuneiden satavuotiaiden elämäntarinat ovat hyvin erilaisia – mukana on muun muassa rakennusmies, huippu-urheilija, suurperheen äiti ja diakonissa – mutta rinnalla kulkee itsenäisen Suomen historia, jota ovat sävyttäneet sotavuodet, välillä niukka taloudellinen toimeentulo, jälleenrakennus, kaupunkiin muuttaminen ja Suomen vaurastuminen.
Hakasalmen huvilassa on esillä myös Helsingin kaupunginmuseon valokuvakokoelmista poimittuja kuvia, jotka kertovat, miten vanhuksia on kuvattu eri aikoina ja miten iäkkäät kaupunkilaiset ovat näkyneet katukuvassa.
100 vuotta ja rapiat -näyttely on esillä Hakasalmen huvilassa 25.3.2018 asti. Huvila sijaitsee Finlandia-talon vieressä lähellä Töölönlahtea. Huvilan tunnetuin asukas oli Helsingin Diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzin (1808–1902), joka asui siellä kuolemaansa asti.