Kirjoittanut
Tuoreet taloustutkimuslaitosten raportit ennustavat talouden romahdusta, ellei kriittisille aloille saada lisää työvoimaa. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä raportit edustavat katteettomia maailmanlopun ennustuksia.
Pellervon tutkimuslaitos (PTT) ja Merit Economics esittävät tuoreessa raportissaan, että Suomea uhkaa kahdenkymmenen vuoden kuluttua työvoimapulasta aiheutuva talouden romahdus. Taustalla on työvoiman eläköityminen ja syntyvyyden lasku, joita paikkaamaan tutkijat suosittavat maahanmuuton maltillista lisäämistä 5.000–10.000 hengellä vuodessa.
Radio Dein kuntavaalitentissä tänään sunnuntaina vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei osta tutkimuslaitosten ennustuksia.
– En halua loukata ketään, mutta tämä ”juuri koittava työvoimapula” on kuin eräiden uskonnollisten liikkeiden maailmanloppu, joka on jatkuvasti tulossa aivan juuri – kunnes se aina siirtyy viime hetkellä, muotoili Halla-aho Radio Deissä.
PTT:n ja Meritin mukaan erityisesti hoiva-ala ja vientiteollisuus tulevat tulevina vuosikymmeninä rapautumaan ilman lisätyövoimaa. Julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen on arvioinut, että hoiva-alalle tarvitaan 80.000 uutta hoitajaa jo 2030-luvun aikana.
– Jo 80-luvun hulluina vuosina, kun talous näytti nousevan ikuisesti, puhuttiin huutavasta työvoimapulasta, joka väijyy aivan nurkan takana. Sitten tapahtui mitä tapahtui. 90-luvun lopussa alkoi uusi nousukausi ja sama puhe siitä, että aivan kohta tulee karmea työvoimapula. Tulikin 2000-luvun alun notkahdus. Sitten finanssikriisi 2008, tyrmää Halla-aho ennusteet.
Marjatilallinen pitää ulkomaista työvoimaa ahkerana ja tuottavana
Perusuomalaisten puheenjohtaja myöntää, että Suomella on edessään suuria haasteita oman väestökehityksensä kanssa. Sotien jälkeiset suuret ikäluokat ovat eläköityneet. Niitä ovat seuranneet pienet ikäluokat. Tuoreimmassa tilastossa syntyvyys oli pitkästä aikaa kääntynyt kasvuun, mutta käännettä on edeltänyt vuosia kestänyt ilmiö: ennätyspieni syntyvyys.
Halla-aho ei ratkaisisi talouden rapautumista turvautumalla lisätyövoiman hankkimisessa maahanmuuttoon.
– Joudumme hyvin tarkkaan miettimään, mihin kaikkeen meillä on varaa. Osittain tähän auttaa se, että osa työpaikoista katoaa automatisaation myötä. Kaupan kassat ovat hyvä esimerkki. Helsinki ja muukin maa ovat jo täynnä kauppoja, joissa ihmiset pääasiallisesti asioivat robottien kanssa. Sama tullaan ehkä näkemään joukkoliikenteessä.
– Me tuijotamme liikaa ihmisten ikään ja ajattelemme hyvin mekaanisesti, että kun tänne tulee työikäisiä nuoria, niin se helpottaa meidän huoltosuhdettamme. Tämähän edellyttäisi sitä, että ne ihmiset työllistyvät.
Halla-aho sanoo, ettei maahanmuutto itsessään ei ole ongelma.
”Millä tavalla tällaiset työt saataisiin näyttäytymään houkuttelevampina myös suomalaisille ihmisille.”
– Ongelma tulee siinä, jos tänne tulee suurissa määrin ihmisiä, joilla ei ole halua eikä valmiuksia kotoutua työmarkkinoille, ja jos toisaalta meidän vastaanottojärjestelmämme on sellainen, että se kotouttaa ihmisiä sosiaaliluukulle eikä luo erityisiä kannustimia ihmisille ottaa vastuuta omasta elämästään – oppia kieltä, etsiä työtä ja opiskella.
Radio Dein kuuntelija Pietari Kuittinen, joka kertoi olevansa nurmeslainen marjatilalainen, esitti kuntavaalitentissä Halla-aholle kysymyksen, miksi tämä pitää ulkomaalaisten kausityöläisten tuloa Suomeen ongelmana, kun he kerran työllistyvät Suomessa. Kuittisen kokemuksen mukaan ulkomaalaiset tuontityöläiset eivät käy sosiaaliluukulla vaan ”tekevät ahkerasti työnsä, maksavat velvoitteensa ja palaavat kotimaahansa tullakseen todennäköisimmin myös seuraavana satokautena avuksi”.
Halla-ahon mielestä suomalaisen huoltovarmuuden – tai marjasadon saatavuuden turvaamisen – ei tulisi olla ulkomaisesta työvoimasta riippuvaista.
– Tällaisena poikkeusaikana, jolloin matkustamista rajoitetaan, se asettaa meidät erittäin hankalaan tilanteeseen. Kyllähän jonkinlainen suunnitelma b pitäisi olla olemassa sen varalta, että tällaisia tilanteita tulee jatkossakin vastaan. Tämä liittyy tietysti laajemmin esimerkiksi palkkapolitiikkaan, sosiaaliturvajärjestelmään ja moneen muuhun asiaan, että millä tavalla tällaiset työt saataisiin näyttäytymään houkuttelevampina myös suomalaisille ihmisille, ja ennen kaikkea nuorille.
Halla-aho ilmoittautui halukkaaksi parantamaan maassamme olevien heikosti koulutettujen nuorten edellytyksiä työllistyä – kansallisuudesta riippumatta.
– Meillä on erittäin paljon Suomessa pelkästään peruskoulun varassa olevia nuoria, etenkin maahanmuuttajataustaisia, jotka voisivat hyvinkin työllistyä tällaisiin tehtäviin ainakin tällaisissa tilanteissa, kun niitä vakituisia kausityöntekijöitä ei saada. Minun mielestäni nämä ovat kysymyksiä, joita kannattaisi hyvin perusteellisella ja perustavaa laatua olevalla tavalla pohtia sen sijaan, että pohditaan nyt, miten saadaan nopeasti ne aiempinakin vuosina täällä työskennelleet kausityöntekijät maahan.
Halla-ahon mukaan ulkomailta Suomeen saapunut kausityöläinen on kaikesta huolimatta suotavampi vaihtoehto kuin muunlainen maahanmuuttaja.
– Me emme suhtaudu kielteisesti kausityöntekijöihin. Se on täysin eri asia kuin sellainen työperäinen maahanmuutto, jossa ihmiset tulevat tänne jäädäkseen. Usein heikoilla työehdoilla ja usein joko kokonaan tai osin sosiaaliturvan varaan jättäytyen tai sen varassa eläen – puhumattakaan humanitaarisin tai perheperustein maahan tulevista ihmisistä.
Puheenjohtaja katsoo kollegojensa hurskastelevan
Erityisesti hallituspuolueiden edustajat ovat moittineet perussuomalaisia siitä, että puolue pyrkii esittelemään kuntavaalit hallitusvaalina, jossa äänestetään paikalliseen päätöksentekoon liittyvien kysymysten asemesta hallituksen asemasta.
Halla-aho ei kritiikkiä niele.
– Ihmiset ottavat kantaa itse valitsemiinsa asioihin, vaikka poliitikot tietysti riippuen omasta galluptilanteestaan ja omista intresseistään pyrkivät ohjaamaan ja sormi pystyssä opettamaan, mistä asioista nyt äänestetään ja mistä ei äänestetä.
”Tässä on tiettyä hurskastelua, kun gallupeissa heikommin menestyvien puolueiden taholta kerrotaan, että nyt saa äänestää ainoastaan kyläkouluista ja paikallisista sosiaali- ja terveyspalveluista.”
– Jos gallupien kärkisijoilla viihtyvä sosialidemokraattinen puolue saa hyvän tuloksen kuntavaaleissa, niin epäilen suuresti, malttavatko he sen jälkeen suhtautua kuntavaaleihin pelkästään paikallisina vaaleina vai ottavatko he kuntavaalien tuloksen jonkinlaisena luottamuksenosoituksena Sanna Marinin hallituksen politiikalle.
Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämässä tuoreessa kannatusmittauksessa perussuomalaiset ottivat ykköspaikan 21,5 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan kuntavaalit ovat yleispoliittiset vaalit siinä missä muutkin.
– Tässä on tiettyä hurskastelua, kun eräiden gallupeissa heikommin menestyvien puolueiden taholta kerrotaan, että nyt saa äänestää ainoastaan kyläkouluista ja paikallisista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Halla-aho nostaisi mieluummin eläkeikää kuin ottaisi työvoimaa ulkomailta
Radio Dein kuntavaalitentissä ilmeni, että suomalaisten eläkeiän korottaminen olisi Halla-aholle miellyttävämpi vaihtoehto talouden kantokyvyn turvaamiseksi kuin ulkomaalaistaustaisen työvoiman lisääminen.
– Moni ajattelee, että alkaa uusi nuoruus, kun jäädään eläkkeelle. Siinä aletaan harrastaa ja matkustamaan. Se on inhimilliseltä kannalta täysin ymmärrettävä ajatus, mutta sei ei välttämättä ole pitkän päälle kestävä ajatus.
Suomalaisten keskimääräisen eliniän noustessa ja huoltosuhteen heiketessä eläkeiän nostaminen on Halla-ahon mukaan välttämättömyys.
– Olemme väistämättä sen edessä.
Radio Deissä Halla-aho ilmoittautui työmarkkinoiden jäykkyyksien purkajaksi ja paikallisen sopimisen puolestapuhujaksi ammattiyhdistysliikkeen keskitetyn sopimismallin kustannuksella.
– Ihmisen pitäisi voida suorittavan sektorin työmarkkinoilla astua sisään firmaan, ja jos siellä on työtehtäviä tarjolla juuri sellaiselle henkilölle juuri sillä hetkellä, niin hän voi tehdä ne työt. Tienata sillä ainakin osan elannostaan.
Miksi tällaista joustavaa mallia ei sitten ole saatu aikaan? Siihen Jussi Halla-aholla on ytimekäs vastaus.
– Syytä on sekä työnantajapuolessa että työntekijäpuolessa. Ja nimenomaan niiden poliittisissa ja järjestösiivissä. Ne ovat jääneet sotimaan sellaisia sotia, jotka eivät enää ole relevantteja tämän päivän maailmassa.
Radio Dei lähettää tänään kuullun Jussi Halla-ahon kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 24.3. kello 22.03.
Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.
