Kirjoittanut
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy lähetys- ja kehitysyhteistyötä tekevien sosiaaliturvan heikentämistä. Ryhmä on tehnyt rinnakkaislakialoitteen.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää rinnakkaislakialoitteessa, että nämä henkilöt rinnastetaan jatkossakin asumisperusteisen sosiaaliturvan määräytymisessä Suomessa asuviin henkilöihin.
Hallituksen esitykseen (HE 188/2018 vp) sisältyy ehdotus, jonka mukaan lähetettyinä työntekijöinä lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijöiden Suomessa asuviin henkilöihin rinnastamisen enimmäisaika lyhenisi viiteen vuoteen. Tällä hetkellä lainsäädännössä ei ole enimmäisaikarajaa.
– Tämä esitys on huonoa normienpurkua. Kehitysyhteistyössä monien järjestöjen ja seurakuntien lähetetyt työntekijät jouduttaisiin turhaan kutsumaan Suomeen vain, jotta työntekijät säilyisivät Suomen sosiaaliturvan piirissä. He joutuisivat oravanpyörään, jossa on pakko palata Suomeen, vaikka työt kohdemaassa olisivat kesken, Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen, kansanedustaja Antero Laukkanen muistuttaa.
Kehitysyhteistyössä ulkomaankomennukset kestävät yleensä pitkään, koska työtehtävät vaativat hyvää paikallisen kielen ja kulttuurin tuntemusta. Viiden vuoden aikaraja heikentäisi pitkäjänteistä ja jatkuvuutta edellyttävää työtä.
– Hallituksen eduskuntaan tuoma esitys vaikeuttaa tarpeettomasti kehitysapu- ja lähetystyöntekijöiden asemaa ja heidän elämänsä järjestämistä kehitysmaissa, sekä näin myös heikentää lähetys- ja kehitysyhteistyötä. Lainsäädäntömuutoksen myötä monet työntekijät joutuisivat tulemaan kotimaahan viiden vuoden jälkeen vähintään puolen vuoden ajaksi, jotta oikeus Suomen sosiaaliturvaan säilyy, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Sari Essayah.
Hän muistuttaa, että usein tuon ajan nämä työntekijät joutuisivat olemaan pätkätöissä tai jopa Suomen sosiaaliturvan varassa.
– Osa lähetettyjen työntekijöiden tilanteista on hoidettu kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla, mutta etenkin Afrikassa ja Aasiassa on paljon maita, joissa tällä hetkellä Suomella on kehitysaputyöntekijöitä, mutta näitä kahdenvälisiä sopimuksia ei ole olemassa, Essayah korostaa.
Yli viisi vuotta ulkomailla työskennelleitä henkilöitä on arviolta 1 800, ja heillä on mukana noin 100 lasta. Esityksen mukaan näiden perheiden lapsilisiä leikattaisiin 400 000 € vuodessa.
– Jos lähettiperheelle syntyisi lapsi työalueen sairaalassa, hänelle ei voitaisi hakea Kelasta mitään kustannuksia. Vakuutuskaan ei korvaisi, koska raskaus ei ole sairaus, Essayah toteaa.
– Sairaustapauksissa suurimman osan kuluista korvaa komennusmatkavakuutus, mutta sen ehtona on henkilön kuuluminen Suomen sosiaaliturvan piiriin. Vakuutuksen hinta ilman Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa nousisi merkittävästi.
