Kirjoittanut
Hallitus kaavailee evankelis-luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle myönnettävän valtionavustuksen indeksikorotuksen rajoittamista. Kirkkohallitus pitää uutta lakiehdotusta perustuslain vastaisena.
Valtionavustuksen tarkoituksena on kattaa kirkolle osoitetuista lakisääteisistä tehtävistä, kuten hautausmaiden ylläpidosta, aiheutuvat kulut.
Tänään keskiviikkona täysistuntoonsa kokoontunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus vastustaa valtionrahoituksen indeksikorotusten leikkauksia.
Kirkkohallituksen mukaan valtion rahoitus ei tälläkään hetkellä kata sellaista osuutta kirkolle määrättyjen yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksista, jota rahoituslakia säädettäessä pidettiin kohtuullisena.
Jos hallituksen lakiesitys toteutuu, entistä suurempi osa kirkolle laissa määrätyistä yhteiskunnallisista tehtävistä jää kirkkohallituksen mukaan seurakuntalaisten maksettaviksi.
”Kirkon jäsenet joutuvat kattamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja.”
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi Kirkkohallitukselta lausuntoa hallituksen kaavailemaan lakimuutokseen. Lakiesityksessä evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisen valtion rahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle myönnettävän valtionavustuksen indeksikorotuksia rajoitettaisiin vuosina 2024–2027 yhdellä prosenttiyksiköllä.
”Julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden negatiivisten vaikutusten ei tulisi kohdistua vain osaan kansalaista eli kirkon jäseniin. Tätä voidaan pitää perustuslain 6 ja 11 §:n vastaisena”, toteaa kirkkohallitus tämänpäiväisessä lausunnossaan.
Perustuslain 6. pykälä lausuu ihmisten olevan lain edessä yhdenvertaisia. Perustuslain 11. pykälässä määrätään uskonnonvapaudesta.
Kirkkohallitus paheksuu lausunnossaan sitä, ettei valtion rahoitus tälläkään hetkellä vastaa niitä kustannuksia, joita yhteiskunnallisten tehtävien hoito kirkolle ja seurakunnille aiheuttaa.
”Eduskunnan hallintovaliokunta on jo vuosina 2014 ja 2016 katsonut, että olisi selvitettävä mahdollisuuksia korjata tämä tilanne, jossa kirkon jäsenet joutuvat kattamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja. Tätä selvitystyötä ei ole tehty”, Kirkkohallitus huomauttaa.
