Suomenisraelilainen Aaron Ibrahim ymmärtää, millaisen sisäisen kamppailun muslimi käy harkitessaan Jeesuksen seuraajaksi ryhtymistä.
Kun arabikulttuurissa kasvanut muslimi kokee sisäistä paloa kääntyä Jeesuksen seuraajaksi, hän on kuin keski-ikäinen suomalainen: hän pohtii kuumeisesti, mitä muut – sukulaiset, ystävät, työtoverit, naapurit – ratkaisusta ajattelevat.
Arabimuslimin mietteiden sävy on kuitenkin yleensä synkempi kuin suomalaisen. Kun viimeksi mainittu voi toivoa lähipiirinsä suhtautuvan kääntymykseen neutraalisti tai jopa varovaisen arvostavasti, muslimikulttuurin kasvatti tietää, että vastaanotto on lähes varmasti kielteinen.
– Kääntyneen henkilön hylkääminen on normaali käytäntö muslimimaailmassa, sanoo Avainmedian arabiankielisen työn johtaja, kristillisen Al Hayat -satelliittikanavan toiminnanjohtaja Aaron Ibrahim.
– Muslimikulttuureissa ajatellaan, että se, joka hylkää islamin, hylkää yhteisönsä ja perheensä, ja sen vuoksi toisetkin hylkäävät hänet. Kääntymistä harkitsevalle se on pelottavaa.
Ibrahimille asia on omakohtaisesti tuttu. Hän kasvoi islaminuskoisessa arabiperheessä Israelissa ja muutti Suomeen parikymppisenä nuorukaisena vuonna 1980. Suomalaisen Sari-puolison kristillisyys ja tutustuminen helluntailaisiin katuevankelistoihin saivat Ibrahimin kiinnostumaan kristinuskosta.
Vaikka vetovoima Jeesusta ja evankeliumia kohtaan oli kova, pelko jarrutti päätöksentekoa. Ibrahim uskoi menettävänsä suhteensa sisaruksiinsa ja Fatima-äitiinsä.
Äiti oli rakastava mutta myös harras muslimi ja tiesi islamin ankaruuden kääntyneitä kohtaan. Uskostaan luopuneet ovat vihollisia, joita pitää rangaista šaria-lain säädösten mukaisesti.
– Isäni oli kuollut, ja äiti oli kaikista tärkein henkilö minulle. Olin varma, että kääntymykseni särkisi hänen sydämensä. Toisaalta Pyhä Henki osoitti minulle syntisyyteni, ja koin, että elämäni oli viheliäistä. Se oli raastava valinta. Lopulta päätin kokeilla Jeesusta, Ibrahim sanoo.
Hän kertoo silloisesta kamppailustaan omaelämäkerrassaan Islamin muureja murtamassa – Arabipojan tie muslimien herättäjäksi (Avainmedia, 2023).
Monta vetovoimatekijää
Vakaumuksellisista kristityistä saamiensa positiivisten kokemusten lisäksi Ibrahimin ratkaisuun vaikuttivat islamista syntynyt negatiivinen käsitys sekä tutustuminen Raamattuun. Muun muassa Vanhan testamentin messiasprofetioiden tarkka toteutuminen Jeesuksessa puhutteli Pyhän maan kasvattia voimakkaasti.
Islamiin pettyminen johtui uskontoon kuuluvan hartaudenharjoituksen rituaalinomaisuudesta ja opetusten ristiriitaisuudesta. Ibrahim koki, ettei islam kyennyt vastaamaan hänen hengellisiin tarpeisiinsa. Suomeen tulleessaan hän olikin jo vuosia ollut käytännössä ateisti.
Samantyyppiset asiat nousevat esille eri maissa tehdyissä kyselytutkimuksissa, joissa on selvitetty muslimitaustaisten kristittyjen kääntymykseen vaikuttaneita tekijöitä.
Vaikka tulokset vaihtelevat hieman kulttuureittain, seuraavat viisi tekijää toistuvat lähes aina: vakuuttuminen siitä, että Raamattu on Jumalan Sanaa, islamiin pettyminen, kiinnostuminen Jeesuksen persoonasta, elämästä ja opetuksista, vaikuttuminen kristittyjen rakkaudesta sekä kokemus elävän Jeesuksen kohtaamisesta.
Viimeksi mainittu tarkoittaa esimerkiksi Jeesukselle osoitettuun rukoukseen saatua rukousvastausta tai unessa kohdattua ”valohahmoa”, jonka muslimi tulkitsee elävän Jeesuksen ilmestymiseksi.
Voiko Koraaniin luottaa?
Ibrahimin johtaman Al Hayat -kanavan näkynä on vauhdittaa näitä hengellisiä prosesseja muslimien sisimmässä.
Yhdysvaltalaisevankelista Joyce Meyerin järjestön ja Avainmedian vuonna 2003 perustama Al Hayat oli ensimmäinen arabiankielinen kristillinen satelliittikanava, joka kohdisti kristillisen julistuksensa avoimesti muslimeille.
Aaronin ja hänen Sari-puolisonsa lähetystyö muslimien keskuudessa oli alkanut 1988, kun perhe muutti Kuopiosta Tukholmaan tekemään radiotyötä helluntailaisen IBRA Radion yhteyteen. Aaron teki arabiankielisiä radio-ohjelmia, joita lähetettiin lyhytaaltolähetyksinä Pohjois-Afrikkaan, mutta osallistui myös muslimeja tavoittavaan katuevankeliointiin. Tukholman seudulla heitä asui jo silloin runsaasti.
1990-luvulla työ laajeni TV-tuotantoon suomalaisen Avainmedian, silloisen Hyvän Sanoman Radion, palveluksessa. Ohjelmia lähetettiin muun muassa tunnetulla SAT-7-kanavalla.
Senaikaiset arabiankieliset kristilliset satelliittikanavat tekivät ohjelmansa niin, että niissä kristityt puhuivat kristityille. Syynä oli vainojen pelko. Kanavat eivät halunneet ottaa riskiä, että joku syyttäisi niitä muslimien käännyttämisestä kristityiksi.
Jotta evankeliumin julistamiseen saataisiin potkua, Ibrahim ideoi ohjelmaformaatin, jossa hyvää sanomaa Jeesuksesta täydennetään suoralla puheella islamin heikkouksista. Hän halusi haastaa muslimeja myös ravistelemalla heidän nykyisiä uskonkäsityksiään: Voidaanko Koraania pitää Jumalan sanana, kun monet sen kohdat ovat ristiriidassa toisten kohtien kanssa? Voiko Muhammad olla profeetta ensinkään, kun hän syyllistyi niin moraalittomiin ja väkivaltaisiin tekoihin? Voiko ihminen kunnioittaa uskontoa, joka suhtautuu myönteisesti orjien ottamiseen ja heidän seksuaaliseen hyväksikäyttämiseen?
Ohjelman TV-kasvoksi ja asiantuntijaksi saatiin muslimien evankelioinnin vuoksi Egyptistä karkotettu koptipappi Zakaria Botros. Myöhemmin samaa lähestymistapaa on noudatettu monissa muissa ohjelmasarjoissa.
Islamin haastamisen lisäksi kanava tunnetaan suorista lähetyksistä, joihin katsojat voivat soittaa ja kysyä hengellisistä asioista. Jos soittaja kertoo haluavansa antaa elämänsä Jeesukselle, ohjelman juontaja opastaa hänet synnintunnustusrukoukseen. Samalla muut katsojat saavat kuulla ”livenä”, miten kristityksi tullaan.
Ohjelmissa rukoillaan myös katsojien kertomien muiden rukousaiheiden puolesta. Monet ovat myöhemmin lähettäneet tiedon saamastaan rukousvastauksesta. Jopa paranemisihmeistä on kerrottu.
Pääteema kaikessa ohjelmasisällössä on Jumalan rakkaus, joka ilmenee Jeesuksen sanoissa ja teoissa, Ibrahim kiteyttää.
– Haluamme saada katsojat rakastumaan Jeesukseen.
Eniten kääntyneitä Indonesiassa
Kahdenkymmenen vuoden aikana kanava ja sille ohjelmia tekevät järjestöt ovat saaneet katsojilta yli 200 000 yhteydenottoa, jossa nämä ovat kertoneet uskoontulostaan. Eri maissa toimivilta arabipastoreilta saatujen viestien perusteella seurakunnissa on lisäksi monia, joiden kääntymykseen ohjelmilla on ollut merkittävä vaikutus, mutta jotka itse eivät ole koskaan asiasta kanavalle ilmoittaneet.
Globaalisti suurin osa kristityistä ex-muslimeista näyttää silti elävän arabimaailman ulkopuolella. Eniten muslimitaustaisia uskovia elää Indonesiassa – joidenkin arvioiden mukaan yli kuusi miljoonaa – sekä Etiopiassa ja Iranissa, joissa kummassakin heitä arvioidaan olevan vähintään miljoona.
Kun lasketaan yhteen kääntyneet kaikista maista, Ibrahim pitää parhaiten perusteltuna arviota, jonka mukaan heitä onnoin 15–20 miljoonaa. Lukujen epämääräisyys johtuu siitä, että muslimienemmistöisissä maissa uskotaan elävän runsaasti sellaisia Jeesukseen uskovia, jotka salaavat vakaumuksensa eivätkä ole ilmoittaneet siitä millekään kristilliselle organisaatiolle.
Vaikka viime vuosina jotkut kääntyneet ovat rohkaistuneet kertomaan uskostaan julkisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Ibrahimin mukaan turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat kipeää todellisuutta muslimitaustaisille kristityille kaikkialla muslimimaailmassa.
Painostuksen ja jopa väkivallan lisäksi monessa maassa vaarana on esimerkiksi lapsen huoltajuuden, asunnon tai työpaikan menettäminen, sakkotuomio tai vankeus.
Kun Ibrahim itse kääntyi kristityksi maaliskuussa 1985, hän ei pelännyt fyysistä vainoa – Suomessa väkivaltaan valmiita muslimeja oli siihen aikaan äärimmäisen vähän – mutta Fatima-äiti ja sisarukset Israelissa pettyivät ja Aaron joutui joksikin aikaa perheyhteisön ulkopuolelle.
– Nyt meillä on ollut hyvät suhteet jo vuosia, mistä olen erittäin kiitollinen, Ibrahim kertoo.
Muilta muslimeilta hän on saanut jopa tappouhkauksia. Esimerkiksi vuonna 2011 eräs arabiankielinen islamistisivusto julkaisi Avainmedian toimitilojen kuvan ja osoitteen, työntekijöiden kuvia sekä kehotti epäsuorasti ihmisiä tappamaan Al Hayatia johtavan Ibrahimin. Uhkauksen vuoksi järjestö konsultoi Keskusrikospoliisia ja lisäsi turvatoimia.
Kanavan historian vaarallisin tapaus sattui Marokossa vuonna 2016, kun ryhmä veitsin aseistautuneita miehiä yritti murtautua ohjelmassa esiintyvän muslimitaustaisen kristityn kotiin. Onneksi yritys ei onnistunut.
Spagettia ja Elämän leipää
Al Hayatin kehittämisen ja johtamisen ohella Ibrahimin elämäntyön toinen iso teema on ollut kristityksi kääntyneiden entisten muslimien välisen yhteyden ja verkostoitumisen kehittäminen. 1990-luvulla alkanut työ johti vuonna 2019 muslimitaustaisten uskovien oman kansainvälisen kirkkokunnan, Communio Messianican, rekisteröimiseen.
Yhteisö tarjoaa hengellisen kodin, identiteetin ja tukea niille Jeesukseen uskoville entisille muslimeille, jotka eivät eri syistä ole kyenneet liittymään muihin kirkkokuntiin ja yhteisöihin.
Ibrahim toimii yhteisön johtokunnan puheenjohtajana. Vaikka kirkkokunnan eetos on selkeästi herätyskristillinen, Ibrahim iloitsee hyvistä suhteista esimerkiksi useiden Lähi-idän perinteisten kirkkojen kanssa.
Ibrahimin työvuosiin mahtuu myös erikoisia Jumalan ihmeitä. Elämäkerrassaan hän kertoo muun muassa Ruotsin-vuosinaan todistamastaan tapauksesta, jossa ruoka lisääntyi rukouksen jälkeen kattilassa. Lopputuloksena oli, että kymmenelle hengelle mitoitettu spagetti ja kastike riittivät raamatunopetustilaisuuteen yllättäen tulleille noin 40 entiselle muslimille.
– Siunattu spagetti maistui heille hyvin, niin kuin Elämän leipäkin, jota jaoimme aterian jälkeen.
