Kirjoittanut
Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin käytetty rukouskirja. Vaikka varmaa tietoa sen suomentajasta ei ole, uusimman Agricola-tutkimuksen mukaan uskonpuhdistajalla on tiettävästi ollut sormensa pelissä kirjan synnyssä.
Turussa julkistettiin perjantaina professori Kaisa Häkkisen toimittama Mikael Agricolan Psalttari vuodelta 1551.
Agricolan Psalttari eli Psalmien kirja ilmestyi suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä julkaisusarjassa Wanhan suomen arkisto.
Selvimmin Agricolan kädenjälki näkyy tutkijoiden mukaan johdantorunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Kyseinen runo on suomalaisen uskontotieteen vanhin ja usein lainattu lähde. Siinä mainitaan monia sellaisia hahmoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet elämäänsä Kalevalan sivuilla.
Vasta ilmestyneen Psalttarin kirjasimet ovat nykyaikaisia, helposti luettavia, mutta Agricolan alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty, jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta. ”Hän viepi minua oikialle tielle”, kirjoittaa uskonpuhdistaja viitaten Jumalan hyvään johdatukseen.
Agricolaa netissä
Turussa esiteltiin myös uutta tietokantaa, jonka avulla Agricolan tuotantoon pääsee kohta tutustumaan laajasti internetin välityksellä. Turun yliopiston suomen kielen professori Kaisa Häkkinen ja tutkija Nobufumi Inaba kertoivat nykyaikaisen tietotekniikan palvelelevan sekä uutta Agricola-tutkimusta että alan harrastajia.
Häkkisen ja Inaban monivuotisen työn tuloksena laadittu tietokanta avaa Agricolan digitalisoitua tuotantoa monipuolisesti. Uuden tietokannan avulla on helppo selailla ja analysoida Agricolan tekstejä, etsiä tiettyjä sanoja ja niiden selityksiä ja jopa kuunnella Agricolan sanankäyttöä. Tekstien lukijana toimii uutisankkurina tunnetuksi tullut Arvi Lind.
Tietokanta on toistaiseksi vasta tutkijoiden käytettävissä, sillä sitä kehitellään edelleen. Mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna se kuitenkin avautuu kaikkien Agricolasta kiinnostuneiden käytettäväksi. Jo nyt on mahdollista päästä lukemaan Agricolan digitalisoituja tekstejä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://kaino.kotus.fi/aineistot/.
Psalttarin julkistaminen liittyi valtakunnalliseen Mikael Agricolan (n. 1510-1557) ja suomen kielen päivään. Turussa juhlaohjelmaa oli järjestänyt Mikael Agricola -seura yhdessä Turun tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.
Mikael Agricola -seuran kotisivut: www.mikaelagricolaseura.fi.
