Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Helluntaikirkon johtaja täsmentää anteeksipyyntöään: ”Tämä on signaali – asiaa pitäisi pystyä käsittelemään seurakuntatasoilla”

 

– Helluntaiherätyksen tulosta Suomeen on sata vuotta. Se on hyvä itsensä reflektoimisen kausi. Kun katselee näitä juttuja, ei tarvitse mennä edes hirveän kauaksi, perustelee Suomen helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä anteeksipyyntöään hengellistä väkivaltaa liikkeen piirissä kokeneilta. Kuva: Ristin Voitto

Suomen helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölän mukaan seurakuntien on kannettava vastuu hengelliseen väkivaltaan johtaneista ylilyönneistä. Yrjölä selvitti helluntailiikkeen puolesta laatimansa anteeksipyynnön motiiveja tänään Radio Deissä.

– Seurakunnan keskellä on niitä, jotka ovat haavoittuneita. Heidän kanssa pitäisi pystyä käymään keskustelua. Toivottavasti tämä olisi alkusysäys liikehdinnälle, että voidaan puhua asioista avoimesti ja kertoa, miltä tuntuu ja miten on tullut rikotuksi, sanoitti Suomen helluntaikirkon hallituksen puheenjohtaja Mika Yrjölä hengellistä väkivallan uhreille kirjoittamansa anteeksipyynnön tarkoitusperiä Radio Dein Viikon debatti -lähetyksessä tänään keskiviikkona.

Helluntailiikkeen pää-äänenkannattaja Ristin Voitto julkaisi äskettäin Yrjölän laatiman pääkirjoituksen, jossa tämä pyysi anteeksi ”helluntailiikkeen toiminnassa vammautuneilta”.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

– Toivomme, että se voisi tehdä jotain hyvää niissä ihmisissä, jotka ovat meidän liikkeemme piirissä haavoittuneet. Jos olemme jollain tavalla rikkoneet, niin haluamme olla pyytämässä anteeksi. Toivomme, että se [hengellinen haavoittaminen] ei olisi esteenä heidän Jumala-suhteelleen ja että se ei olisi sellainen asia, joka merkkaisi heidän elämäänsä – että siinä voisi jonkinlainen parantumisprosessi käydä, sanoi Yrjölä Radio Dein haastattelussa.

”Jumalan anteeksianto näyttää olevan sidoksissa meidän anteeksipyyntöihimme.”

– Jumalan anteeksianto näyttää olevan sidoksissa meidän anteeksipyyntöihimme. Haluamme pyytää Jumalalta anteeksi, että olemme tehneet väärin. Olemme pahoillamme, ettemme ole edustaneet hänen valtakuntaansa sillä rakkaudella ja armolla, jota meidän pitäisi tehdä.

Viikon debatissa Yrjölä määritteli ylilyöntien olevan räikeimmissä tapauksissa hengellistä väkivaltaa.

– Meillä on ollut kaikennäköisiä ylilyöntejä ja haavoittavia tilanteita. Voisi ihan sanoa, että joissakin tilanteissa on tehty hengellistä väkivaltaa. Meillä on ollut uhkailua ja pelottelua ja ehkä käytetty väärin hengellistä auktoriteettia. Täytyy katsoa rehellisesti silmiin sitä ja myöntää, että meillä on ollut ylilyöntejä sillä alueella ja meidän täytyy tehdä siinä parannusta, Yrjölä muotoili.

Radiolähetyksessä kirkkokunnan johtaja halusi liikkeensä puolesta pyytää anteeksi myös hengellisen väkivallan ja väärinkäytösten peittelyä.

– Kun puhutaan hengellisestä ylpeydestä, joka saattaa usein yrittää peitellä näitä asioita, niin ne ovat sellaisia asioita, jota meidän täytyy pyytää kaikilta Kristukseen uskovilta anteeksi.

”Tuntui, että eletään pelottavassa todellisuudessa, jossa oltiin aina taistelukentällä hyvän ja pahan välillä.”

Viikon debatissa vieraillut kymmenen vuotta sitten helluntailiikkeestä eronnut, ja sittemmin evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittynyt, Sanja Fält kertoi kasvaneensa lapsena helluntaiseurakunnan ilmapiirissä, jota sävyttivät armottomuus, kuolemanpelko ja syyllisyydentunto.

– Toki se on jättänyt jälkensä. Pitkään on ollut kamppailua syyllisyyden kanssa, ja monenlaista, mitä on joutunut käsittelemään myöhemmin aikuisiällä. Se tulee opetuksesta, jossa puhutaan, että ihminen on itsessään paha, Jumala näkee kaiken ja pitää olla tietynlainen kelvatakseen. Tunne siitä välittyi lapsena. Tuli tunne, ettei kykene olemaan oikeanlainen, ja siitä sitten tuli syyllisyydentunto.

Erityisen ahdistavina Sanja Fält muistaa kotikokoukset, joissa puhuttiin usein henkivalloista.

­– Tuntui, että eletään pelottavassa todellisuudessa, jossa oltiin aina taistelukentällä hyvän ja pahan välillä. Se oli lapsesta monesti pelottavaa.

”Onko mitään toimenpiteitä sen eteen, että mikään siellä muuttuisi?”

Teologian maisterin opinnot suorittanut Sanja Fält tutki kirkkososiologian piiriin lukeutuvassa pro gradu -työssään helluntailiikkeestä eronneiden tarinoita. Hän pitää yhä yhteyttä sekä seurakunnissa mukana oleviin että liikkeestä irrottautuneisiin. Fältin mukaan kyseessä eivät ole ainoastaan takavuosikymmenten väärinkäytökset vaan ongelmia ilmenee yhä.

– Katson, että se hengellinen väkivalta, mitä siellä yhteisössä tapahtuu, on aika laajamittaista.

– Anteeksipyyntö oli positiivinen ele, mutta vähän jäi sellainen olo, että jääkö tämä nyt sitten tähän – onko mitään toimenpiteitä sen eteen, että mikään siellä muuttuisi? Fält kysyi Viikon debatissa.

– Uskon siihen, että kun tällainen anteeksipyyntö esitetään, se on ensimmäinen askel ja prosessin alku. On selvää, että jotain täytyy myöskin ruohonjuuritasolla tapahtua, kommentoi helluntaikirkon anteeksipyyntöä lähetykseen osallistunut Ristin Voitto -lehden toimituspäällikkö Anssi Tiittanen.

– Oma unelmani on se, että tulisi lähentymistä ja halua yksilötasolla ja paikallistasolla käydä läpi näitä asioita, Tiittanen tiivisti.

Viikon debatti on kuunneltavissa Suomen virallisessa nettiradiossa Radiot.fi:ssä. Keskiviikkoaamun helluntailiikkeen anteeksipyyntöä käsittelevän lähetyksen voi kuunnella kokonaisuudessaan myös Radio Dein verkkosivuilta.

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)