Kirjoittanut
Tuoreessa Lausannen julistusta mukailevassa asiakirjassa korostetaan Raamatun jumalallista luonnetta mutta pyritään välttämään ääritulkintojen sudenkuopat.
Evankelisten raamattunäkemysten keskilinjaa helluntailaiseen toimintaympäristöön sovellettuna. Näin määrittelee Iso Kirja -opiston lehtori Jorma Saarinen Suomen Helluntaikirkon eettis-opillisen toimikunnan valmisteleman raamattuasiakirjan luonteen.
Dokumentti on ensimmäinen osa Suomen helluntaiherätyksen ”uskontunnustuksen”, Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat -asiakirjan tiiviitä määritelmiä avaavasta sarjasta ja Saarinen yksi viidestä eettis-opillisen toimikunnan jäsenestä.
Tämän vuoden Talvipäivillä julkaistussa raamattulinjauksessa korostetaan muun muassa Raamatun syntykontekstin huomioimisen tärkeyttä sekä tunnustaudutaan kansainvälisen herätyskristillisyyden peruskirjaksi muodostuneen Lausannen julistuksen Raamattua koskevaan muotoiluun.
– Lausannen julistuksessa on tuotu keskeiset ydinasiat hyvin esille. Sitoutumalla siihen sitoudumme evankelisen kristillisyyden pääuomaan, Saarinen toteaa.
Liberaalit näkemykset torjutaan
Saarisen mukaan Lausannen julistuksessa otetaan taitavasti välimatkaa sekä evankelisen kentän liberaaliin laitaan, jossa muun muassa kielletään käytännössä Raamatun profeetallisuus, että fundamentalistisiipeen, jossa langat Raamatun virheettömyyden ja ristiriidattomuuden suhteen pingotetaan hyvin kireälle.
– Kun julistuksessa todetaan, että Raamattu on ”virheetön kaikessa, mitä se opettaa, ja ainoa uskon ja käytännön erehtymätön ohje”, se sulkee pois sen, että ympäröivä kulttuuri voisi sanella esimerkiksi kristittyjen eettisiä normeja. Samalla muotoilu antaa kuitenkin liikkumatilaa. Emme ole halunneet lähteä ajattelutapaan, jossa ihmisen vaikutus Raamatun syntyprosessiin on kokonaan eliminoitu ja jokaista kirjainta pidetään jumalallisesti määrättynä, Saarinen havainnollistaa.
Suomessa muun muassa Patmos Lähetyssäätiö ja Kansanlähetyksen Uusi Tie -lehti korostavat Raamatun historiallista ja luonnontieteellistä virheettömyyttä Lausannen julistusta voimakkaammin.
– Myös helluntaikentässä on eroavaisuuksia tässä suhteessa. Uskomme, että suurin osa maamme helluntailaisista on kuitenkin valmis allekirjoittamaan valitsemamme muotoilun. Valmisteluvaiheessa konsultoimme toistakymmentä helluntailaista teologia ja pastoria, ja he hyväksyivät tämän linjan, Saarinen kertoo.
Armolahjat eivät korvaa Sanaa
Monesta herätyskristillisestä raamattulausunnosta tuore asiakirja poikkeaa siinä, että siinä annetaan runsaasti tilaa Raamatun ja karismaattisten lahjojen ja ilmestysten välisen suhteen linjaamiseen. Asiakirjassa todetaan Jumalan puhuvan myös armolahjojen kautta, mutta ei Sanaa ja sen julistusta sivuuttaen.
– Me helluntailaiset nostamme joskus armolahjat ja ilmestykset merkitykseltään jopa Raamatun yli. Lausunnossa pyrimme eliminoimaan tällaiset ääri-ilmiöt.
– Sanan saarnalle ei seurakunnissamme myöskään aina ole annettu sitä merkitystä, joka sille tulisi antaa. Esimerkiksi torontolaisuuden yhteydessä jotkut seurakunnat jättivät saarnan pois ja koko jumalanpalvelus koostui vain karismaattisista ilmiöistä. Mielestämme sellainen ei ole aitoa Hengen toimintaa.
Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat -asiakirjan laajentamisen tarve todettiin jo sen hyväksymisen yhteydessä vuoden 2001 Talvipäivillä. Prosessi jäi kuitenkin käynnistämättä, kunnes Suomen Helluntaikirkon hallitus vuonna 2009 antoi asian eettis-opillisen toimikuntansa tehtäväksi.
Loput uskon pääkohtia koskevat laajennukset on tarkoitus julkaista vuosien 2011-2012 aikana.
Lausannen julistus annettiin amerikkalaisevankelista Billy Grahamin aloitteesta vuonna 1974 pidetyssä konferenssissa, joka kokosi Lausanneen Sveitsiin noin 2300 herätyskristittyä vaikuttajaa yli 150 maasta.
—
Helluntaiseurakunnan uskon pääkohdat: Raamattu
Pyhä Raamattu on Pyhän Hengen innoituksesta syntynyt Jumalan sana ja oppimme ainoa perusta.
Hyväksymme Raamatun kaanonin, joka on syntynyt varhaiskristillisinä vuosisatoina ja vahvistettu nykyiseen muotoonsa uskonpuhdistuksen yhteydessä. Raamattu on kirjoitettu tietyissä historiallisissa, kulttuurisissa ja kielellisissä olosuhteissa. Niiden tunteminen eli hermeneuttinen lähestymistapa auttaa Raamatun ymmärtämisessä ja selittämisessä sekä sen sanoman ja periaatteiden soveltamisessa nykypäivään.
Raamattukäsityksessä tunnustaudumme Lausannen julistukseen Raamatun arvovallasta ja voimasta:
”Me tunnustamme Vanhan ja Uuden testamentin kaikkien kirjoitusten jumalallisen inspiraation, totuudenmukaisuuden ja arvovallan ainoana kirjoitettuna Jumalan sanana, joka on virheetön kaikessa, mitä se opettaa, ja ainoana uskon ja käytännön erehtymättömänä ohjeena. Tunnustamme myös Sanan voiman Jumalan pelastustarkoituksen päätökseen saattamisessa. Raamatun sanoma on osoitettu koko ihmiskunnalle. Jumalan ilmoitus Kristuksessa ja Kirjoituksissa on muuttumaton. Sen kautta Pyhä Henki puhuu vielä nytkin. Hän valaisee jokaisessa kulttuurissa Jumalan ihmisten mielen ymmärtämään ilmoitetun totuuden tuoreella tavalla. Täten Pyhä Henki paljastaa koko kirkolle yhä enemmän Jumalan monitahoisesta viisaudesta.”1
Suomen helluntaiseurakunnissa uskomme Jumalan puhuvan myös karismaattisten lahjojen välityksellä. Emme kuitenkaan pidä Jumalan puheena mitään sellaista, mikä on yli Jumalan Sanan tai ristiriidassa sen kanssa. Myöskään palveleminen hengellisillä lahjoilla ei korvaa Jumalan Sanan arvovaltaa ja Sanan saarnaa. Karismaattiset lahjat ja ilmiöt ovat alisteisia Sanalle, ja ne on aina arvioitava Raamatun kokonaisilmoituksen valossa.
Armolahjojen toiminnassa pidämme tärkeänä Jumalan Sanan periaatteiden ja Pyhän Hengen välittömän vaikutuksen tasapainoa. Esimerkiksi profetian lahjan käytössä noudatamme apostoli Paavalin ohjetta: ”Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää” (1. Tess. 5:19-21). Pyhä Henki johdattaa aina Sanaan ja opettaa kunnioittamaan sitä.
Kaikessa Raamatun totuuden ymmärtämisessä ja seuraamisessa tarvitaan Pyhän Hengen elävöittävää vaikutusta. Sen kautta Raamattu kutsuu ihmisiä avoimeen Jumalan puhutteluun ja vaikuttaa heissä salatulla tavalla.
1) 2. Tim. 3:16, 2. Piet. 1:21, Joh. 10:35, Jes. 55:1, 1. Kor. 1:21, Room. 1:16, Matt. 5:17-18. Juud. 3, Ef. 1:17-18; 3:10, 18. Lähde: http://www.lausanne.org/fi/covenant.
