Kirjoittanut
Uskonnontunteihin osallistumisen ohella helluntaiseurakuntien koulupalvelu toteuttaa kansainvälisyyskasvatusta sekä vie suomalaista mallia Latviaan.
Hengelliset asiat eivät ole jäämässä syrjään suomalaisessa peruskoulussa. Tästä vakuuttuu, kun kuuntelee aikansa Leevi Ahopeltoa, helluntaiseurakuntien koulupalvelun toiminnanjohtajaa.
Vaikka uskonnonopetuksen tuntimääristä nipistetään, opetushallituksenkin toimesta on hiljattain kommentoitu koulupalvelun kaltaisten toimijoiden merkityksen korostuvan.
– On selvää, että tulevaisuudessakin tarvitaan niitä, jotka pitävät kristillisiä arvoja esillä, Ahopelto sanoo.
Baltiassa etsitään mallia uskonnonopetukseen
Suomalaista koulutyötä viedään myös ulkomaille. Yksi yhteistyökumppani on Latvian Kristillinen allianssi, joka on saanut mandaatin Latvian opetusministeriöltä kouluttaa opettajia kristilliseen kasvatukseen. Baltian maissa työskentelevä evankelista Juha Kotisaari on onnistunut solmimaan merkittäviä yhteistyösuhteita paikallisten virkamiesten kanssa.
Ahopelto tiimeineen vieraili viime keväänä Riikassa järjestetyssä kristillisen kasvatuksen seminaarissa, jossa he kouluttivat 350 opettajan joukkoa.
– Esittelimme esimerkiksi raamattuaiheisia ohjelmiamme, joiden tarkoitus on elävöittää uskonnonopetusta ja tuoda esiin hengellistä sanomaa. Lisäksi esittelimme päihdevalistustyötämme, Ahopelto kertoo.
Baltian maiden kouluissa pohditaan tällä hetkellä kovasti sitä, miten uskontoa tulisi opettaa. Hengellisten asioiden merkitys on Ahopellon mukaan kasvamassa entisen Neuvostoliiton maissa kriittisestä ilmapiiristä huolimatta.
– Jos Herra suo, tämän talven aikana vietämme useita viikkoja eri puolella Latviaa esitellen tapaamme tehdä koulutyötä paikallisille opetusviranomaisille ja opettajille.
Positiivisten haasteiden edessä
Koulupalvelun toimintaan kuuluu nykyään myös kansainvälisyyskasvatus. Opetushallituksen rahoittamaan Kihniön, Kauhavan ja Ylöjärven kuntien yhteiseen Ulappa-kansainvälisyysprojektiin tuotetaan sisältöä yhdessä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin kanssa.
Projektissa koululaiset pitävät yhteyttä esimerkiksi Etelä-Amerikassa sijaitsevien yhteistyökumppanikoulujen oppilaisiin.
– Yksi tunti toteutettiin siten, että koulun oppilaat kerättiin liikuntasaliin, josta otettiin Skypen kautta suora kuvayhteys Fidan Helsingin toimistolle sekä Cochabambaan, Boliviaan. Ulappa-hanke on tällaista tietojen vaihtoa ja yhteyden pitoa hyvin käytännöllisellä tasolla, Ahopelto kertoo.
Merkittävän panoksen projektiin antoi ulkoministeriössä pitkän päivätyön tehnyt ulkoasianneuvos Kimmo Pulkkinen, joka vieraili avauskierroksella kaikissa kumppanikouluissa. Pulkkinen on edustanut Suomea neljän eri presidentin valtakirjalla ympäri maailmaa.
– Oli hienoa, että merkittävän diplomaatin uran tehnyt henkilö oli valmis yhteistyöhön kansamme.
Ahopellon mukaan koulupalvelu on selvästi uusien haasteiden edessä. Viimeksi koulupalvelun edustajat olivat kutsuttuina syyskuun alussa opetushallituksen tapahtumaan, jossa kehiteltiin suomalaisten koulujen kansainvälisyyshankkeita.
– Me vaikutamme yhteiskunnassa nyt eri tavoilla, kuin mihin helluntailiikkeessä on perinteisesti totuttu.
