Kirjoittanut
Helluntailiikkeen maailmanlaajuinen tapaaminen Suomessa voisi virkistää myös paikallisesti, helluntaivaikuttajat uskovat. Edellisen kerran maailmankonferenssi oli Suomessa 1960-luvulla.
Kun helluntailiikkeen kansainvälistä päätapahtumaa, helluntaiherätyksen maailmankonferenssia vietettiin elokuussa Kuala Lumpurissa Malesiassa, sikisi sosiaalisessa mediassa idea konferenssin saamiseksi Suomeen.
Suomalaiset ovat tähän mennessä järjestäneet helluntailiikkeen maailmankonferenssin yhden kerran, vuonna 1964.
Vuoden 2025 konferenssi-isäntä on vielä päättämättä, ja Euroopalla on jälleen mahdollisuuksia. Voisiko järjestäjävuorossa olla Suomi, 61 vuoden jälkeen?
Suomeen luotetaan
Euroopan helluntailiikkeen puheenjohtajan Arto Hämäläisen mukaan konferenssin hakeminen Suomeen on aivan hyvin mahdollista.
– Asiasta voidaan tehdä anomus Pentecostal World Fellowshipin (PWF) neuvoa-antavalle komitealle, joka päättää asian, komiteaan kuuluva Hämäläinen kertoo.
Komitea on noin viisitoista jäsentä käsittävä, eri maanosien kansallisista johtajista koostuva viisasten kerho.
Luotettaisiinko suomalaisiin niin paljon maailmalla, että konferenssi-isännyys olisi realistinen tavoite?
– Ehdokasmaan helluntaijohtajia kohtaan syntyneellä luottamuksella on merkitystä. Luulisin Suomen kohdalta asioiden olevan kunnossa tältä osin, Hämäläinen arvioi.
Yksi tärkeimmistä kriteereistä on mahdollisuus ottaa täysi taloudellisen vastuu tapahtumasta.
– Maailmanyhteisö saattaa jossakin määrässä tukea tapahtumaa, mutta järjestäjällä tulee olla periaatteessa resurssit kantaa koko vastuu.
– Luonnollisesti tarjolla tulee olla riittävän hyvät tilat, joskin tapahtuman luonne on ollut välillä enemmän johtajuustapaaminen, kuten Tukholmassa kolme vuotta sitten. Välillä taas tapahtuma on enemmänkin massatilaisuus, kuten Indonesiassa vuonna 2007, jossa tapahtuma pidettiin 22 000 istumapaikan kirkossa.
Kuala Lumpur oli välimuoto kahdesta edellisestä.
– Vastavalmistunut monitoimikeskus tarjosi muun muassa erinomaisesti tilaa kanavatyöskentelyyn, mutta toisaalta 5000 hengen sali tarjosi laajemmalle joukolle mahdollisuuden maistaa tapahtuman antia iltatilaisuuksissa, Hämäläinen kuvailee.
Varsinaisia konferenssivieraita oli noin 3500.
”Olemme osa perhettä”
Pastori Mika Yrjölä, yksi Kuala Lumpurin konferenssin noin kymmenestä suomalaisesta vierailijasta lämpenee ajatukselle, että konferenssi voitaisiin 12 vuoden kuluttua järjestää Suomessa.
– Olemme tottuneet ajatukseen vähemmistökirkkona olemisesta. Totuus maailmalaajuisesti on kuitenkin toisenlainen: olemme osa suurta helluntaiperhettä, joka on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti, Yrjölä maalaa.
– Ajatusten, kokemusten ja ideoiden vaihto luonnollisessa ja hengellisessä ympäristössä saattaisi antaa Suomen seurakunnille aivan uudenlaista ulottuvuutta omaan työhön.
Konferenssipaikaksi Yrjölä voisi kuvitella vaikkapa Tampere-talon tai Helsingin Messukeskuksen, jossa viimeksi vietettiin suomalaisten isännöimä helluntailaisten Eurooppakonferenssi 12 vuotta sitten.
Vain johtajien tapaaminen?
Toisaalta, tarvitaanko maailmankonferenssia todella? Onko kysymyksessä vain ammattihelluntailaisten tapaaminen, jolla ei ole sen suurempaa merkitystä tavalliselle helluntailaiselle?
– Uskon, että kuka tahansa Suomen helluntailainen olisi tullut innoitetuksi ja siunatuksi Kuala Lumpurin antia kuunnellessa. Se olisi sopinut kenelle tahansa, Arto Hämäläinen uskoo.
Myös Mika Yrjölä katsoo, että tapahtuma palvelee rivimiehiä ja -naisia siinä missä johtajiakin.
– En tiedä toista vastaavaa tilaisuutta, jossa olisi niin kattavasti helluntaiperhettä koolla eri maista ja helluntaisuuntauksista.
– Tarvitseeko perheen joskus syödä yhdessä? Ei kai se pakko ole, mutta hyvää se varmasti tekee, Yrjölä vertaa.
Hämäläinen, Yrjölä ja medialähetysjärjestö Avainmedian toiminnanjohtaja Niilo Närhi pohdiskelivat epävirallisesti Kuala Lumpurissa maailmankonferenssin hakemista Suomeen.
– Lopullinen päätös hakemisesta edellyttää luonnollisesti laajempaa ja virallisempaa keskustelua ja vastuunottajatahoista sopimista, Arto Hämäläinen sanoo.
