Kirjoittanut
Perinteinen valkoinen kastepuku on usein kastuessaan painava ja huonolaatuinen kangas näyttää kaiken läpi. Valkoiset vaatteet voivat olla kaiku varhaisen seurakunnan ajoilta.
Viime joulukuussa Savonlinnan helluntaiseurakunnassa vietettiin kastetilaisuus. Ilmassa oli juhlan tuntua. Nuorten yhtye soitti ja ihmiset olivat iloisia.
Matin ja Iinan kasteasu poikkesi totutusta. Nuoret olivat pukeutuneet kevyisiin housuihin ja t-paitaan, jossa luki ”Upotettu Jeesukseen”.
Seurakunnan johto oli miettinyt, voisiko kastettavalla olla yllään jotain muuta kuin tuttu valkoinen, kaapumainen asu.
– Idea syntyi jo vuosi sitten, mutta konkretisoitui nyt, nuorisopastori Hanna Laamanen kertoo.
Valkoisten, perinteisten kasteasujen epäkäytännöllisyys oli tiedossa. Ne muuttuivat upotuskasteessa kastuessaan nopeasti painaviksi, liimautuivat ihoon ja näyttivät paljon läpi.
– Paidat olivat nyt käytössä ensimmäistä kertaa ja olimme niihin erittäin tyytyväisiä.
Maailmalla eri käytäntöjä
Hakusanalla Pentecostal baptism (suom. helluntailainen kaste) löytyy verkosta runsaasti kuvia eri maiden kastetilaisuuksista. Niissä on nähtävillä myös kasteasujen kirjavuus kansainvälisesti.
Valkoinen asu on melko yleinen, mutta sillekin löytyy paljon variaatioita. Suomalainen kirkkoperinteestä vaikutteita saanut, albamainen asu on vaatimaton verrattuna esimerkiksi ukrainalaisiin, naisilla enemmänkin hääpukua muistuttaviin asuihin.
Mitä vaatimattomampia ovat olosuhteet, sitä arkisemmilta näyttävät kastettavien ja kastajan asuvalinnat. Afrikassa ja itäisessä Euroopassa ollaan kastetilaisuudessa usein joessa tai maakuopassa, ja kasteasut näyttävät tavallisilta asuilta.
Suomessa Savonlinnan tapaan tummia, kastehetkeen liittyvän ajatuksen sisältäviä t-paitoja ovat käyttäneet uudemmat seurakunnat. Yleisemmin länsimaissa ne ovat käytössä myös muun muassa Hillsong-seurakunnissa.
Valkoinen asu yleisin
Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen mukaan kasteasulla näyttäisi olevan seurakunnissa merkitystä. Entisenä lähetystyöntekijänä hän on nähnyt monenlaisia ratkaisuja.
– Valkoinen asu on kyllä ylivoimaisesti yleisin. Kasteasuja on tuotu tai tehty myös niin sanotuissa suljetuissa maissa.
Matikainen muistaa tapauksen, jossa kristityt kastoivat uusia uskovia tällaisessa kristinuskon kannalta kriittisessä valtiossa meren rannalla. Silloin valkoinen asu antoi yllättävän suojan.
– Viranomaiset luulivat kristittyjä meribiologeiksi, jotka ottivat vedestä näytteitä.
Paikallinen perinne ja liike sanelee kasteasut. Esimerkiksi Turkissa ollaan omissa, siisteissä vaatteissa.
– Suoraa teologista merkitystä en asialla näe. Kysymys on tapakulttuurista. Asu ei vähennä tai lisää kasteen arvoa.
Valkoisen asun käyttö saattaa olla kaiku alkukirkon ajoilta.
– Silloin kastettava oli kasteella lähes alasti. Sen jälkeen hänet voideltiin öljyllä ja puettiin valkoisiin vaatteisiin, Matikainen siteeraa historialähteitä.
Jeesuksen merkitys kasteessa
Perinteen muuttamisesta käytiin Savonlinnassa keskustelua. Asiasta puhuttiin hallitus-vanhimmiston palaverissa ja ajatukseen suhtauduttiin myönteisesti. Upotettu Jeesukseen -teksti on pastori Timo Ala-Vainion kynästä.
Aiheuttiko paitaratkaisu Savonlinnassa kritiikkiä?
– Närkästystä ei ilmennyt. Tällaisissa asioissa konkretisoituu tietynlainen eteenpäin menemisen fiilis, joka meillä seurakunnassa on, Hanna Laamanen sanoo.
– Tavoitteemme on Jeesuksen tuntemisen lisääminen. Paidan teksti korostaa hienosti Jeesuksen merkitystä myös kasteessa.
– Haaveissa ei ole ollut provosoida, ravistella eikä kapinoida. Kysymys on kulttuurin päivittämisestä.
