Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Helluntaiseurakuntien pastoripesteihin vähän hakijoita

 

Työpaikkailmoitusten perusteella helluntailaiset odottavat pastorilta muun muassa opettamis- ja organisointikykyä

Pelko työtaakan paisumisesta kohtuuttomaksi heikentää pienten seurakuntien kiinnostavuutta pastorikandidaattien silmissä. – Sopivan työntekijän löytäminen näyttäisi vaikeutuneen, Ristin Voiton haastattelemat seurakuntien edustajat kertovat.

Pastorin rekrytoiminen on etenkin pienille seurakunnille suuri haaste. Kiinnostuneita on vähän ja viranhaltijaan liittyvät odotukset silti korkealla.

Ristin Voitto haastatteli viiden viime kuukausina työntekijää etsineen helluntaiseurakunnan edustajaa. Jyväskylän, Forssan, Varkauden, Valkeakosken ja Oriveden helluntaiseurakunnat ovat ilmoittaneet RV-lehdessä avoimesta seurakuntapastorin paikasta.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Jyväskylän helluntaiseurakunnan niin sanotun kakkospastorin paikkaa haki 18 henkilöä. Muiden ilmoitukset tuottivat kukin vain 3-4 hakemusta.

– Neljä hakemusta tuli. Olen ollut yli 30 vuotta seurakuntamme vanhimpana, ja tuntuma on, että sopivan työntekijän löytäminen on muuttunut vaikeammaksi. Muista seurakunnista tutut vanhimmistoveljet ovat sanoneet samaa. 1990-luvun alussa saimme yli 20 hakemusta, Forssan helluntaiseurakunnan oto-saarnaaja Markku Rajala kertoo.

Haussa ihmissuhdetaitoinen paimentyyppi

Työpaikkailmoitusten ja haastatteluiden perusteella seurakunnat odottavat pastorin olevan ihmissuhdetaitoinen, kokenut ja Jumalan tahtoa etsivä henkilö.

Teologista tutkintoa arvostetaan, mutta käytännössä sillä on vain täydentävä merkitys.

– Koulutus ei ole meille ensimmäisellä sijalla, vaan se että henkilöllä on sellaisia sydämen asentoja, joita paimenelta odotetaan, Oriveden helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtaja Martti Salpiola kiteyttää.

Pienissä seurakunnissa tehtävästä selviytyminen edellyttää myös kykyä sietää viranhoitoon liittyvää yksinäisyyttä ja mahdollista seurakuntatalouden epävarmuutta. Myös pelko työtaakan kasvamisesta yli yhden ihmisen kantokyvyn vähentää kiinnostusta yhden työntekijän yhteisöjä kohtaan, haastatellut uskovat.

– Kuten meillä työpaikkailmoituksessa todettiin, pienessä seurakunnassa työsarka kattaa kaikki ikäryhmät. Tällöin haetaan mieluummin töihin isompiin seurakuntiin, noin 120-jäsenisen Valkeakosken helluntaiseurakunnan hallituksen puheenjohtaja Jari Einola arvioi.

Jyväskylän helluntaiseurakunnan vetovoiman syynä haastateltavat pitävät seurakunnan kokoa ja sijaintia isossa kaupungissa. Seurakunnassa on 1 800 jäsentä ja seitsemän palkattua pastoria.

Hakijoiden lukumäärä ei ole tärkeintä

Vaikka hakijoita ilmaantui Jyväskylää lukuun ottamatta vähän, ainakin kolmessa seurakunnassa rekrytointiprosessi näyttäisi tuottavan toivotun lopputuloksen.

Noin 300-jäsenisessä Varkauden helluntaiseurakunnassa työsopimus on käytännössä allekirjoituksia vaille valmis. Seurakunnan rukoushuoneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Kaatrasalo on huolissaan siitä, mistä tulevaisuudessa saadaan työntekijät seurakuntiin.

Samalla hän muistuttaa, että olennaisinta on sittenkin se, että Jumalan johdattaa oikean ihmisen oikealle paikalle.

– Seurakuntamme haki uutta pastoria edellisen kerran yhdeksän vuotta sitten; silloinkin ilmoituksella RV-lehdessä. Ilmaantui kaksi hakijaa, joista toinen palveli seurakuntaamme tähän saakka. Tyytyväisyys oli molemminpuolista, ja koimme, että taivaallinen Isämme johdatteli hakuprosessia. Hakijoita oli siis riittävästi.

Haastatteluissa ilmeni, että pastorin paikkoja hakevien henkilöiden kokemus, koulutus ja ikähaitari vaihtelee suuresti.

 

Asiasta lisää tämän viikon Ristin Voitto -lehdessä.