Kirjoittanut
Kirkolliskokous päättää kirkon suurista linjoista. Toukokuussa 2020 alkavalla nelivuotiskaudella suurin kysymys liittynee kirkon avioliittokäsitykseen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousedustajien vaalit pidetään tiistaina 11.2.2020. Samalla toimitetaan myös hiippakuntavaltuustojen jäsenten vaalit.
Kirkolliskokous päättää kirkon suurista linjoista. Halutaan sitä tai ei, suurin kysymys tulee mitä todennäköisimmin myös 1.5.2020 alkavalla nelivuotiskaudella olemaan avioliittokäsitys. Pysytäänkö raamatullisessa ja siten kristillisessä avioliitto- ja ihmiskäsityksessä, vai lähdetäänkö sitä muuttamaan?
Toisaalta monia muitakin tärkeitä kysymyksiä tullaan käsittelemään. Mitä tapahtuu yhteisöseurakuntien osalta? Miten kirkko aikoo ylätasonsa puolesta vastata siihen kenttätyön haasteeseen, että suomalaisilla on yhä heikompi ellei suorastaan olematon suhde Jeesukseen tai edes kirkkoon? Millä tavoin ylätasolla aiotaan purkaa tikittävä aikapommi, joka iskee kasvoille vajaan sukupolven päästä, kun nyt ja edellisinä vuosina ennen lapsensa syntymää kirkosta eronneiden vanhempien kastamattomat ja lapsuudessaan kristinuskoon ilman kontaktia olevat nuorukaiset päätyvät rippikouluikään ja alkavat pohtia, miksi mennä leirille, jonne eivät kaveritkaan ole menossa? Miten pyrkiä keventämään ja yksinkertaistamaan kirkon jäykkää hallintorakennetta? Miten kohdata tulevaisuus? Miten varustaa kirkko puhkomaan kuplia ja levittämään ilosanomaa Jeesuksesta? Näitä kysymyksiä varten tarvitsemme myös kirkon ylätasolle osaavia ja asiantuntevia ja puutumista kestäviä edustajia, jotka samalla näkevät kirkon ja Jeesuksen puilta.
Nippelitietoa vaaleista
Sekä kirkolliskokoukseen että hiippakuntavaltuustoihin valitaan sekä pappis- että maallikkojäseniä. Yksi kolmasosa edustajista sekä kirkolliskokouksessa että hiippakuntavaltuustoissa on pappeja, kaksi kolmasosaa maallikkoja. Hiippakuntavaltuustossa tämä tarkoittaa hiippakunnittain 7 pappia ja 14 maallikkoa. Kirkolliskokouksen edustukseen vaikuttaa lisäksi vielä hiippakunnan suhteellinen koko. Seuraava taulukko paljastaa yksityiskohdat:
| Hiippakunta | Edustajia yht. | Pappeja | Maallikkoja |
| Tampere | 12 | 4 | 8 |
| Turku | 12 | 4 | 8 |
| Oulu | 13 | 5 | 8 |
| Mikkeli | 12 | 4 | 8 |
| Kuopio | 9 | 3 | 6 |
| Lapua | 10 | 3 | 7 |
| Porvoo | 5 | 2 | 3 |
| Ahvenanmaa | 1 | 0 (kuuluu Porvooseen) | 1 |
| Espoo | 10 | 3 | 7 |
| Helsinki | 12 | 4 | 8 |
| Yhteensä | 96 | 32 | 64 |
Vaaleissa äänioikeus kulkee monimutkaisen yksinkertaisesti. Papeilla ja maallikoilla on hiippakunnittain omat valitsijaryhmänsä. Pappeja saa äänestää vain hiippakunnan kaitsennassa olevat papit.
Sen sijaan maallikoiden osalta äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt. Itsenäisissä seurakunnissa näitä ovat kirkkovaltuuston jäsenet. Seurakuntayhtymissä taas äänioikeutettuja ovat yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet sekä jokaisen yhtymään kuuluvan seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenet. Nämä äänioikeutetut siis valittiin viime vuonna seurakuntavaaleilla. Myös tästä syystä on tärkeää äänestää myös seurakuntavaalien aikana.
Koska jokaisella papilla ja maallikkoedustajalla on vain yksi ääni, meneekö sitten ääniä hukkaan, mikäli pappi on myös valtuuston jäsen, tai luottamushenkilömaallikko kuuluu sekä seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntansa seurakuntaneuvostoon? Tällöin ääni menee varaedustajalle. Papiksi vihitty luottamushenkilö äänestää siis vain pappeja, ja luovuttaa äänioikeutensa varaedustajalleen. Samoin tapahtuu myös, mikäli maallikkoedustaja kuuluu seurakuntayhtymässä sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että paikallisseurakuntansa seurakuntaneuvostoon.
Paras tapaus on tietenkin papilla, joka kuuluu seurakuntayhtymässä näihin molempiin toimielimiin. Silloin hän itse äänestää pappeja ja luovuttaa yhteisen kirkkovaltuuston äänen toiselle varaedustajalle ja seurakuntaneuvoston äänen taas toiselle varaedustajalle. Myöskään varaedustajilla ei saa olla montaa ääntä.
Äänestäminen tapahtuu siis tiistaina 11.2.2020. Seuraavat kirkolliskokousvaalit, hiippakuntavaltuustoja unohtamatta, ovat todella tärkeät kirkon tulevaisuuden kannalta. Äänestäkää siis viisaasti, te äänioikeutetut. Ja te jo aiemmissa vaaleissa äänioikeutetut valinneet, rukoilkaa yhdessä äänioikeutettujen kanssa kirkkomme ja vaalien puolesta!
”Luottamushenkilön tulee edistää kirkon parasta sekä toimia luottamustoimessaan arvokkaasti ja tehtävän edellyttämällä tavalla.” (KL 23.1)
Topias Tanskanen
