Kirjoittanut
Helsingin seurakuntayhtymässä keskustellaan kuudesta kirkosta sekä useista muista rakennuksista luopumisesta. Lisäksi kirkon jäsenmäärän pienentyessä todennäköisesti tarvitaan myös muita sopeutustoimia.
Helsingin seurakunnat omistavat 230 rakennusta, joista kirkkoja ja kappeleita on 42. Kiinteistöt vaativat kymmenien miljoonien eurojen kunnostusinvestointeja. Seurakuntayhtymä omistaa kiinteistöt, ja seurakunnat vuokraavat siltä tilat.
Seurakunnissa on valmisteltu Rohkeasti yhdessä -hanketta, jolla on tarkoitus turvata seurakuntien tulevien vuosikymmenten toimintaedellytykset taloudellisen tilanteen heikentyessä. Seurakuntayhtymässä on käyty keskustelua useista sen omistamista kiinteistöistä luopumisesta. Listalla ovat Alppilan, Oulunkylän, Pihlajamäen, Munkkiniemen, Herttoniemen ja Tammisalon kirkot, uutisoi muun muassa Helsingin Sanomat (25.11.) Kosteusvaurioista kärsivä Herttoniemen kirkko seisoo jo valmiiksi tyhjillään, mutta esimerkiksi Munkkiniemen kirkko on kovassa käytössä. Munkkiniemessä Kotiryhmäverkoston messut kokoavat viikosta toiseen paljon väkeä kirkkoon.
Kiinteistöistä luovuttaisiin vähitellen vuoteen 2030 mennessä. Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki kertoo Helsingin Sanomissa, ettei kiinteistöistä luopumisessa ole kyse ainoastaan säästämisestä, vaan seurakuntayhtymä haluaa panostaa jatkossa esimerkiksi perheneuvontaan ja diakoniaan aiempaa enemmän.
Jäsenkato syö verotuloja
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin seurakunnissa oli viime lokakuussa jäseniä yhä 324 981. Se on kuitenkin 4 119 jäsentä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Viime vuodenvaihteessa enää 50 prosenttia helsinkiläisistä kuului luterilaisiin seurakuntiin.
Jäsenmäärän vähenemisestä huolimatta euromääräiset verotulot eivät ole vielä juurikaan vähentyneet. Eläkeläisikäluokat ovat pysyneet kirkon jäseninä ja eläkkeet ovat suurentuneet eli verotulot ovat sitä kautta kasvaneet. Kirkosta eroavat ovat puolestaan olleet monesti pienituloisempia nuoria ja nuoria aikuisia.
Helsingin seurakunnat pyrkivät Rohkeasti yhdessä -hankkeellaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kun jäsenmäärä vähenee, vähenevät pikkuhiljaa myös verotulot, joita vuonna 2030 arvioidaan olevan 15 miljoonaa nykyistä vähemmän. Hankkeeseen sisältyy laaja säästöohjelma: toimintamäärärahoja pitäisi leikata kolmen vuoden välein kahdeksan prosenttia ja kiinteistökannasta vähentää neljännes, kirjoittaa Kirkko ja Kaupunki (19.11.)
Säästötarpeista vallitsee yksimielisyys, kohteista ei
Kirkko ja Kaupunki kävi läpi seurakuntien hankkeen ehdotuksista antamat lausunnot. Siitä, että säästöjä tarvitaan, vallitsi yksimielisyys, toteutustavoista ja säästökohteista ei. Seurakunnat toivat esiin myös vaihtoehtoja säästöille. Vuokratuloista tai konserttituotoista voidaan saada rahaa toimintaan. Kallion seurakunta ehdotti, että kirkon tornista tehtäisiin turistikohde, jonka pääsymaksuista saataisiin rahaa.
Muutama seurakunta esitti jopa kirkollisveron maltillista nostoa, mistä ei olla aiemmin keskusteltu. Jokunen iso seurakunta ehdotti, että seurakuntien yhdistymisiä jatkettaisiin. Useimmat seurakunnat eivät kuitenkaan pitäneet sitä ajankohtaisena. Toiset jopa kokivat, että niitä koitetaan pakottaa yhdistymään.
Malmin seurakunta muistutti lausunnossaan riittävän isojen seurakuntien hyödyistä. Tarpeeksi iso rakenne helpottaa yhteistyötä seurakuntien kesken ja tehostaa työtä. Myös Oulunkylässä seurakuntaneuvosto päätyi esittämään seurakuntien määrän vähentämistä. Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen sanoo Kirkko ja Kaupunki -lehdessä, ettei uudistuksista ole mahdollista selvitä ilman henkilöstön irtisanomisia.
Tärkeintä on palvella jäseniä
Seurakuntien lausunnoista käy ilmi huoli siitä, miten omalle seurakunnalle säästöpaineissa käy. Kun muun muassa hautausmaat, hallinto, kiinteistötoimi ja keskusrekisteripalvelut kannattaa tehdä yhdessä seurakuntayhtymän kanssa ja osa niistä on lakisääteistä toimintaa, seurakuntien esittämä määrärahapaine kohdistuu erityisesti yhteisen seurakuntatyön hengelliseen työhön.
Seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén muistuttaa Kirkko ja Kaupunki -lehdessä (19.11.), että tärkeintä on kuitenkin miettiä yhdessä, miten toiminta järjestetään niin, että jatkossakin seurakunnat palvelevat helsinkiläisiä parhaalla mahdollisella tavalla.
Iso kiistanaihe on myös seurakuntien rahanjako. Ehdotuksen mukaan siinä painotettaisiin jatkossa nykyistä enemmän seurakunnan alueen koko väestömäärää ja vähennettäisiin seurakuntalaisten määrän painoarvoa. Muutoksesta kärsisivät ne seurakunnat, joiden alueen asukkaasta keskimääräistä suurempi osa kuuluu kirkkoon ja joissa on myös keskimäärin hieman vauraampia veronmaksajia.
Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto saa 9. joulukuuta käsiteltäväkseen ensimmäiset Rohkeasti yhdessä -hankkeeseen liittyvät isot ratkaisut, Kirkko ja Kaupunki (26.11.) tiedottaa.
