Kirjoittanut
Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman ihmettelee valtuustoaloitetta, joka boikotoisi sekä palestiinalaisia että juutalaisia työllistäviä yhtiöitä.
Helsingin kaupunginvaltuusto teki maanantaina päätöksen palauttaa virkamiesvalmisteluun aloite, joka edellyttäisi kaupungin virkamiehiä selvittämään, tekeekö kaupunki yhteistyötä palestiinalaisalueiden miehityksestä hyötyvien osapuolten kanssa ja tarvittaessa irtisanoo kyseiset sopimukset.
Aloitteen Israelin miehityksen tukemisen lopettamiseksi teki vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed, jonka lisäksi aloitteen allekirjoitti 19 muuta valtuutettua. Kaukaiselta kuulostava ”Loppu Israelin miehityksen tukemiselle” -aloite sai yllättäen kannatusta.
Kaupungin virkamiehistö oli jo ehtinyt todeta, ettei aloite ole toteuttamiskelpoinen, mutta kaupunginhallituksessa Minja Koskela (vas.) ja Tuomas Rantanen (vihr.) tekivät palautusehdotuksen, josta äänestettiin. Äänestystulos 8-7 oli täpärästi Koskelan ja Rantasen ehdotuksen hyväksi. Ehdotusta kannattivat vasemmistoliitto, vihreät ja demarit ja sitä vastustivat kokoomus, perussuomalaiset ja rkp.
Kansanedustaja Peter Östman (KD) pitää hyvänä sitä, että kaupungit pyrkivät tekemään vastuullisia hankintoja ja huomioimaan hankintapäätöksissään myös eettisiä kriteereitä. Hänen mielestään on kuitenkin hyvin erikoista, että kaikista maailman kiistoista ja maista jälleen kerran nostetaan tikunnokkaan Israel
– Palestiinalaisten ja israelilaisten välistä rauhaa ei ainakaan edesauteta boikotoimalla yhtiöitä, jotka työllistävät sekä palestiinalaisia että juutalaisia, eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana toimiva Östman toteaa.
Taustalla valtuutettujen aloitteessa on kansainvälisen BDS-liikkeen (Boycott, Divestment, Sanctions) vaikutus. BDS-liike on tähän mennessä onnistunut heikentämään palestiinalaisten asiaa mm. vaikuttamalla SodaStream -yhtiön toimintaan. Yhtiöllä oli aikaisemmin tuotantolaitos Länsirannalla lähellä Jerusalemia ja se työllisti yhtäläisin ehdoin sekä palestiinalaisia että juutalaisia. BDS-liikkeen painostuksen seurauksena yhtiö siirsi tuotantolaitoksensa Israelin sisämaahan ja irtisanoi 500 palestiinalaistyöntekijää.
Nykyisen BDS-liikkeen siemenet kylvettiin 20 vuotta sitten Durbanin rasisminvastaisessa konferenssissa, jossa kokoontunut kansalaisjärjestöfoorumi hyväksyi julkilausuman, jonka tarkoitus oli aloittaa kansainvälinen ”Israelin rotusortoa” vastustava liike. Kyseinen kansalaisfoorumi tuli kuuluisaksi avoimesta juutalaisvihamielisyydestään. BDS-liikkeen tavoitteena on eristää Israel kulttuurillisesti, taloudellisesti ja diplomaattisesti.
– Merkittävä osa BDS-liikkeen toiminnasta kytkeytyy nykyaikaiseen antisemitismiin. Valitettavasti myös 1930-luvun juutalaisvainot alkoivat juutalaisten bisneksen boikotoinnilla, jota seurasi kaikkien tasojen yhteistyön katkaiseminen saksalaisten ja juutalaisten välillä, muistuttaa Peter Östman.
