Kirjoittanut
Syntyvyyden lasku, kirkosta eroamiset ja kasteiden väheneminen voivat johtaa yllättävän nopeisiin muutoksiin lähivuosina.
Kasteiden määrä laskee erityisesti kaupungissa asuvien nuorten perheiden kohdalla. Suomessa muuttoliike on ollut viime vuosina voimakasta ja suuntautunut kaupunkeihin. Myös uskonnottomuus lisääntyy juuri kaupungeissa.
Helsingin kaupungin syntyvyyslukemat eivät noudata kaupungin seurakuntarajoja, mutta joitain arvioita kaupungin kehityksestä kasteiden osalta voidaan Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan silti tehdä.
– Helsingin seurakuntayhtymän alueella kastettujen osuus vuonna 2016 oli 42,5 prosenttia. Kirkkoon kuuluvien osuus Helsingin väestöstä tuolloin koko yhtymässä oli 54,3 prosenttia, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen kertoo Uudelle Tielle.
Kuilu kastettujen osuuden ja kirkkoon kuuluvien osuuden välillä oli tuolloin pääkaupungissa hurja, yli kymmenen prosenttiyksikköä. Espoon ja Vantaan yhtymissä kastettujen osuudet sinnittelivät vielä vuonna 2016 nipin napin 50 prosentin paremmalla puolella.
Salmisen mukaan kasteiden määrän nopeaa laskua koko maassa selittävät ennen kaikkea ikä ja sukupolvi. Tällä voi olla lähivuosien kehityksen kannalta yllättävän nopeita vaikutuksia.
– Ikääntyvä väestö kuuluu edelleen varsin uskollisesti kirkkoon, kun taas eniten kirkosta eroava ikäryhmä ovat alle 30-vuotiaat, mutta myös 30–40-vuotiaat, jotka ovat perheenperustamisvaiheessa. Lisäksi samoissa ikäryhmissä myös kirkkoon kuuluvat saattavat jättää lapsensa kastamatta. Syntyvyyden lasku yhdistettynä vähäisempään kasteiden osuuteen voi jyrkentää kirkon jäsenistön ja jäsenosuuden laskua enemmän kuin aiemmin on ennakoitu.
Mitä kirkko aikoo tilanteelle tehdä? Lue lisää Uusi Tie -lehdestä.
