Kirjoittanut
Helsingin kirkkovaltuustossa on allekirjoitettu harvinainen ja poikkeuksellinen kannanotto, jolla vedotaan kirkkohallitukseen etäkokousten mahdollistamiseksi. Nykyinen kirkkolaki ei tunne etäkokouksia.
Kirkon luottamushenkilöt ovat kokeneet kestämättömäksi käytännöksi, että kirkon luottamushenkilöiden pitää kokoontua entisestään pahenevan koronapandemian aikana yhteen, jotta kokous olisi lainvoimainen.
Aloitteen vetoomuksesta teki kirkkovaltuutettu Ville Jalovaara ja siihen liittyi Helsingin yhteisestä kirkkovaltuustosta 61 jäsentä. Kirkkovaltuustossa on yhteensä 91 jäsentä 20:stä seurakunnasta. Nykyinen kirkkolaki ei tunne etäkokouksia.
Helsinkiläisten kirkkovaltuutettujen vetoomus kokonaisuudessaan:
Vetoomus kirkkohallitukselle etäkokousten mahdollistamiseksi
Seurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot kokoontuivat viime keväänä koronatilanteen kärjistyessä etänä. Koska nykyinen kirkkolaki ei tunne etäkokouksia, sähköiset kokoukset järjestettiin valmiuslain ja sen nojalla annetun kirkkohallituksen väliaikaisen määräyksen nojalla.
Koronapandemia ei ole ohi ja etäkokouksia tulisi voida edelleen järjestää matalalla kynnyksellä. Kirkossa tämä ei nykyisellään ole mahdollista. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto järjestää hybridikokouksia. Osa valtuutetuista on paikalla valtuustosalissa turvavälit huomioiden ja osa osallistuu etäyhteyden kautta.
Kynnys palata valmiuslakiin on Suomessa ilmeisen korkea. Alkaneesta koronasyksystä koitetaan Suomessa selvitä tartuntatautilain ja muiden lakien avulla.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto vetoaa ev.lut. kirkkohallitukseen, että kirkko löytäisi nyt nopeasti turvallisen tavan järjestää luottamuselimissään matalalla kynnyksellä etä- tai hybridikokouksia.
Koronatilanne näyttää valitettavasti huonontumisen merkkejä syksyn edetessä, joten toimilla on kiire. On kestämätöntä, että luottamushenkilöiden pitää koronapandemian keskellä kokoontua yhteen saadakseen päätöksenteon lailliseksi.
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto pyytää kirkkohallitusta pikaisesti valmistelemaan muutoksen kirkon lainsäädäntöön. Kysymme myös vaatiko tämä todella kirkkolain muutosta vai voidaanko löytää keinot nykyisen lainsäädännön nojalla?
Kirkko Helsingissä
