Kirjoittanut
Lähetystyö voi olla muutakin kuin lähetin kuva seurakunnan seinällä. Webinaari innosti uudet yhteisöt ja järjestöt rukoukseen ja yhteistyöhön.
– Lähetys ei voi olla erillinen osa seurakuntatyöstä, vaan se on kaiken perusta, sisäänrakennettu osa. Meillä täytyy olla itseä suurempi näky, Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen yhteisöinspiraattori Johanna Sandberg sanoi Lähetysyhdistys Kylväjän Areopagos-webinaarissa perjantaina.
Uudet yhteisöt lähetysinnon uudistajana -teema pysäytti tarkastelemaan seurakuntien ja uusien yhteisöjen suhdetta maailmanlähetykseen.
– Kristuksen ja sanoman hänestä pitää olla keskellä kaikessa yhteisöllisyydessä, jotta maailmanlähetys voisi mennä eteenpäin. Lähetyskäsky on monikossa. Kukaan ei voi yksin tehdä maailmanlähetystä, vaan siinä ollaan yhdessä. Lähetyskäsky lähtee liikkeelle läheltä ja kasvaa siitä maan ääriin saakka, Sleyn Luther-kirkon vetäjät Martti ja Soili Haverinen totesivat.
Mutta onko lähetystyö relevantti vaihtoehto nuorelle aikuiselle, joka miettii mihin elämänsä sijoittaisi? Lahden Kohtaamispaikka-yhteisön toiminnanjohtaja Mika Falk kysyi:
– Näyttäytyykö lähetystyö houkuttelevana oman alansa ammattilaiselle, jos hän ei ole hengellisen työn tekijä? Kuuleko hän, että hänenlaisiaan tarvitaan lähetystyössä?
Turun Mikaelinseurakunnan nuortenaikuisten yhteisön pappi Matti Hernesaho kertoi seurakunnan missionaarisuudesta. Viime vuonna tehdyssä organisaatiouudistuksessa puolet seurakunnan työntekijöistä erotettiin tavoittavaan ja seurakuntalaisia varustavaan työhön.
– Ihmisten on ensin ymmärrettävä mitä on elää lähetettynä, kokea se Turussa tai Lahdessa. Se madaltaa kynnystä lähteä joskus pidemmälle.
Hernesaho muistutti, että missionaarisuuden löytyminen seurakunnan ytimeen on mahdollista muuallakin.
– Älkää järjestäkö toimintaa toiminnan vuoksi, vaan pitäkää missionaarisuus kaikessa mukana. Meidän kuoromme konserttiin pääsi vain ensimmäiset 1250 sisälle, ja osa jäi ulos. Konsertit ovat aina evankelioivia, hän kertoi.
Kun lähetetyn identiteetti kasvaa, ei erotella enää lähtijöitä ja lähettäjiä, vaan kysytään: mihin sinut on lähetetty.
Webinaarissa kuultiin myös tilannekuvia, jotka herättelivät muutokseen:
– Yhteisöllämme pitäisi olla sellainen mielenlaatu, että osa meistä lähtee lähetystyöhön, mutta hän ei jää yksin. Nyt tilanne on se, että lähetti on vain kuva seurakunnan seinällä, Missio Europen työntekijä Seppo Niemeläinen.
Keskusteluissa nousi esiin halu vahvempaan yhteydenpitoon yhteisön ja lähetin välille. Lahden Kohtaamispaikassa jokaiseen jumalanpalvelukseen pyritään saamaan parin minuutin pituinen video tuoreista kuulumisista ja rukousaihe, jonka puolesta yhteisö rukoilee.
Mutta lähettämiseen liittyy myös luopumisen tuskaa. On kipeää päästää irti yhteisössä tärkeistä ihmisistä ja luovuttaa heidät Valtakunnan työhön kauas.
– On hälyttävää, että lähetystyö on laskusuunnassa seurakunnissa. Entä jos määrittelisimme yhteisön sillä, että se lähettää? Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja lähettää, mietti Vuosaaren yhteisön Petrus Ahonen.
Alusta asti on ollut kaikki pelissä ja nyt on saatava koko seurakunta mukaan pelaamaan. Samalla se on kutsu erilaisuuden sietämiseen.
– Voi olla vaikeaa olla tekemisissä keskeneräisten asioiden kanssa. Tässä on jokaisella kasvun paikka: meidän pitää opetella tunnustamaan toisen hengellisen kokemuksen aitous, vaikka se itselle tuntuisi vieraalta, Tampereen hiippakunnan asiantuntija Timo Frilander.
– Tärkeitä kohtaamisia on kaksi: ihmisten ja iankaikkisuuden kohtaaminen. Meidät on lähetetty nimenomaan kohtaamaan ihmisiä. Iankaikkisuuden kohtaamisen kysymys tulee esiin kaikissa maailmanuskonnoissa: mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen? Tästä kumpuaa yhteisöjen lähetysnäky, sillä kaikki haluavat vastauksen siihen. Lähetysnäyn perustana on toivo siitä, että voidaan kohdata kuoleman ongelma toivosta käsin. Jeesuksessa ei ole pelkoa vaan jotain pysyvää. Siihen voimme antaa vastauksen, totesi Japanin-lähettinä työskennellyt Arto Hukari.
– Olemmeko valmiita siihen, että Jumalan tuuli alkaa puhaltaa ja tyhjentää katsomoita? Jumalan kansa tarvitsee uuden reseptin. Tarvitsemme viipyileviä valmentajia ja johtajia, joilla ei ole kiire pois ystävän luota ja seurakunnallisia työvoimatoimistoja, joissa etsitään ihmisen lahjoja vastaava tehtävä. Jumalan suuresta näystä on puhuttava ja valtuutettava ihmiset tehtävään. Meidän on myös opetettava kärsivällisesti armosta ja Jumalan rakkaudesta, sillä siitä kasvaa terve identiteetti, Seppo Niemeläinen summasi.
Seuraava Areopagos – lähetysnäyttämö keskittyy Kristuksen kaltaisuuteen. 6.–7.marraskuuta järjestettävä tapahtuma pyritään toteuttamaan paikan päällä Turussa Mikaelinkirkossa ja webinaarina. Tapahtumatiedot päivittyvät tänne.
Teksti: Saija Tiilikainen ja Mari Turunen.
Kuvat: Saija Tiilikainen.
