Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Bloggaaja Henriikka Simojoen mielestä maapallosta pitää huolehtia

 

Suosittua Aamukahvilla-blogia pitävällä nuorella naisella on näkemyksiä ekologisuudesta sekä elämästä nauttimisesta lukijoiden kanssa jaettaviksi.

Ensimmäinen ajatus kahvilassa kahvimukin kanssa istuvasta Henriikka Simojoesta on, ettei hänen Aamukahvilla-bloginsa nimi taida olla tuulesta temmattu.

– Halusin blogilleni nimen, josta melkein kaikille tulee positiivisia mielikuvia. Toivon, että blogini voisi olla ihmisille hyvän tuulen paikka, Henriikka hymyilee.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

Nuoren naisen elämän täyttävät töiden ja bloggaamisen lisäksi erilaiset harrastukset sekä perhe ja ystävät. Aamukahvilla on kasvanut lähes viiden vuoden aikana harrastuksesta tuhansien lukijoiden seuraamaksi lifestyleblogiksi ja myös Henriikan toiseksi työksi.

– Olin miettinyt pitkään, miten purkaa visuaalista ja kirjallista inspiraatiotani. Blogin pitämisessä nämä kaksi asiaa yhdistyvät hyvin. Myös sen tempo ja mahdollisuus kirjoittaa erilaisista asioista sopivat minulle. Bloggaaminen tuntui siksi heti omalta jutulta.

– Blogini painottui alussa vielä nykyistä enemmän vaatteisiin ja kirppislöytöihin. Henkilökohtainen blogi muuttuu toki aina elämäntilanteen myötä, Henriikka kuvailee vuosien myötä muuttuneita asioita.

Antoisa bloggaaminen

Henriikka kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan tehdä työkseen asioita, joista nauttii.

– Minulla ei ole ikinä ollut yhtä vahvaa taitoa, mutta bloggaamisen myötä olen löytänyt oman juttuni. Siinä yhdistyvät asiat, joita haluan tehdä.

– Olen saanut uusia ystäviä sekä työpaikan ja oppinut valtavasti blogin kautta, hän kertoo.

Nainen näkee asemansa myös vastuullisena.

– Joskus mietin enemmänkin sitä, kuinka olla parempi esimerkki. Haluan kuitenkin olla mieluummin inhimillinen lähtökohta kuin asiantuntija. Yksityisyyteni on sekin minulle tärkeää, enkä julkaise blogissani mitään, mitä en voisi katsella Hesarin etusivulla. Kirjoitukseni ovat aina tarkkaan suodatettuja, vaikka lukijalle se ei aina siltä näyttäisi.

Bloggaamisen huonoimmaksi puoleksi Henriikka nimeää aikaavievyyden.

– Blogin pitämiseen käytetty aika on yleensä pois ystäviltä ja livenä kohtaamiselta. Se on sitoutumista vaativaa työtä. Koen kuitenkin vahvasti esimerkiksi saamani palautteen myötä, että tätä kannattaa jatkaa.

Jokaisen vastuu

Kun Henriikka perusti bloginsa, hän ei tiennyt ekologisuudesta juuri mitään.

– Lukijat alkoivat kirppislöydöistä kertovien postausteni myötä painostaa minua ottamaan asioista selvää ja tein sen. Minut leimattiin jo varhain kirppisbloggaajaksi, mutta se ei haittaa minua. Olen itse oppinut blogin kautta, mikä maailmalle on parempaa, Henriikka summaa.

Henriikalle ympäristön kannalta vastuullinen eläminen on sitä, että kantaa oman kortensa kekoon.

– Meidän pitäisi pitää mahdollisimman hyvää huolta maapallosta, kun sellainen on meille suotu. Haluaisin olla puskemassa ihmisiä lempeästi kohti ekologisuutta. Toivon vaikuttavani lukijakuntaani esimerkiksi tällaisissa positiivissa asioissa.

Bloggaajan mielestä yksilö voi tosiaan vaikuttaa maailmaan vastuullisten valintojensa kautta.

– Kukaan ei tietenkään pysty pelastamaan maailmaa yksin, mutta kukin voi näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä ja tavat voivat lähteä positiivisesti leviämään, hän sanoo.

Yksilöllä on Henriikan mukaan myös velvollisuus toimia ympäristön kannalta vastuullisesti.

– Jokaisen pitäisi pitää huoli siitä, että kun kerran kuluttaa, kuluttaa vastuullisesti. Täytyy miettiä, miten voi vaikuttaa ympäristöön positiivisesti.

Kohti ekologisempaa elämää

– Asioiden kierrättäminen on tärkeää siksi, että maailmassa on jo hirveästi tavaraa. Jos vanhat tavarat saataisiin kunnolla kiertoon, niistä riittäisi jo monelle tarvitsevalle, Henriikka perustelee.

– Ainainen uuden ostaminen syö maailman varoja. Tuotteiden laadulla on myös väliä.

– Tieto lisää tuskaa, mutta tässä asiassa se on mielestäni hyvä. En haluaisi kuitenkaan olla vain armoton tuskan lisääjä, vaan mieluummin armollinen esimerkki opetteluprosessista. Oleellista on pyrkiä vaikka vähän hitaasti mutta varmasti kohti parempaa.

Bloggaaja haluaa silti kannustaa välttämään turhaa asioiden tulevaisuuteen siirtämistä ja sen sijaan miettimään niitä oikeasti.

Henriikka suosittelee amatööreille kirppistelyn lähtökohdaksi nettikirppiksiä. Fyysisissä kirppiksissä taas kannattaa valita ensin miljööltään rauhallisempia paikkoja. Ostosreissun alussa on hyvä miettiä, mitä lähtee etsimään. Kun kirppiksillä käy enemmän, silmä harjaantuu löytämään tavaroita, joita kannattaa katsoa tarkemmin.

– Naurettava väite, Henriikka kumoaa painokkaasti oletuksen, ettei kierrättämällä voi olla trendikäs.

– Vaatteiden löytäminen vaatii paljon enemmän työtä, mutta ne ovatkin eri lailla uniikkeja.

 

Teksti: Ada Ylönen

Kuva: Susanna Salo

Juttu kokonaisuudessaan Nuotassa 3/2016