Kirjoittanut
Suomalaisten usko kirkon sanomaan on heikentymässä. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäen mukaan herätysliikkeet toteuttavat kirkon strategiaa kirkon jäsenyyden ja sen hengellisen merkityksen vahvistamisessa.
Suomalaisten usko kristilliseen sanomaan on hiipumassa. Tuore Gallup Ecclesiastica -kysely paljastaa, että viime vuonna 41 prosenttia suomalaisista uskoi Jeesuksen olevan Jumalan Poika. Vuonna 2007 vastaava luku oli 63 prosenttia. Uusimmat kyselytutkimukset osoittavat, yhä harvempi pitää kirkon sanomaa uskottavana. Näin on erityisesti nuoren ikäpolven kohdalla.
Lokakuussa julkaistavassa Kirkon nelivuotiskertomuksessa 2008-2011 pohditaan, miten kirkon tulisi ottaa kyselyn tulokset huomioon toiminnassaan. Tässä on käytetty apuna vuoteen 2015 tähtäävää kirkon strategiaa Meidän kirkko – osallisuuden yhteisö. Siinä tavoitteeksi asetetaan kirkon jäsenyyden ja sen hengellisen merkityksen vahvistaminen.
Vapaaehtoistoiminta, nuoret aikuiset ja uskon perusteiden avaaminen ovat kirkon haasteita. Ne ovat myös asioita, joihin herätysliikkeet ovat panostaneet.
– Herätysliikkeet ovat toteuttaneet ja toteuttavat niitä asioita, joita isossa kirkkolaivassa tulee esiin viiveellä. Esimerkiksi opiskelijatyö täyttää konkreettisesti monilla paikkakunnilla aukkoa kirkon työssä. Kirkko ei välttämättä järjestä isoillakaan opiskelijapaikkakunnilla juuri mitään tälle ikäryhmälle suunnattua toimintaa, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sanoo Uusi Tie -lehden haastattelussa.
Hanna Salomäen mukaan herätysliikkeiden pienryhmätoiminta sitouttaa ihmisiä ja auttaa ihmisiä löytämään heitä kiinnostavaa toimintaa. Tässä se toteuttaa juuri kirkon strategian mukaisia osallisuuden ja sitouttamisen tavoitteita. Mutta onko kirkossa tiedostettu riittävässä määrin herätysliikkeiden panos?
– Julkisen keskustelun tasolla saattaa kuulostaa siltä, että kirkko ja herätysliikkeet ovat vastakkain ja riidoissa. Paikallisseurakuntien todellisuus kuitenkin näyttää ihan toiselta. Valtaosassa seurakunnista yhteistyö herätysliikkeiden kanssa on koettu myönteisenä ja toimivana. Myös seurakuntien jumalanpalvelukseen osallistujista ja vastuunkantajista suuri osa on herätysliikkeistä tulevia, Hanna Salomäki toteaa.
Lue lisää Uusi Tie lehden numerosta 40/2012.
