Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Hiippakuntavaltuustot historiaan?

 

Karjasillan kirkko marraskuussa 2017. Kuva: Kirkon kuvapankki/Anna-Mari Kilpijärvi

Kirkkohallitus on asettunut täysistunnossaan työryhmän valmistelemaan kirkolliskokoukselle esitystä hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta.

Kirkolliskokouksen asettama tulevaisuuskomitea on ehdottanut, että hiippakuntavaltuustot tulee lakkauttaa ilman, että niiden tilalle perustetaan uutta hallintoelintä.

Esityksessä käsitellään hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista ja niille kuuluvien tehtävien hoitamista sekä hiippakuntahallinnon synodaalisuuden turvaamista. Samassa yhteydessä tulee tehdä selvitys hiippakuntahallintoon liittyvästä hallinto- ja virkaterminologiasta.

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Hiippakuntavaltuustojen lakkauttamista selvittävän työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja. Muut jäsenet ovat hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen, lakimiesasessori Matti Mäkinen, johtaja Sami Ojala ja johtava diakoniatyöntekijä Pirjo Sariola. Työryhmän sihteeriksi nimettiin kirkolliskokouksen pääsihteeri Katri Kuuskoski. Työryhmä nimettiin ajalle 1.3.2018–31.3.2019.

Hiippakuntavaltuutetut on valittu samassa vaalissa kirkolliskokousedustajien kanssa neljän vuoden välein. Hiippakuntavaltuustot perustettiin vuonna 2004 hiippakuntahallinnon uudistuksen yhteydessä. Valtuustojen on tarkoitus johtaa hiippakuntaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Käytännössä hiippakuntavaltuustojen rooli on jäänyt selkiytymättä. Kirkkolaissa valtuustoille on määritelty vain vähän tehtäviä, eikä varsinaista päätöksentekovaltaa.

Kirkon viestintä