Helsingin Sanomien haastattelemat asiantuntijat sanovat, ettei lakiteknistä estettä aloitteen käsittelemiselle ole.
Valtiotieteiden tohtori Outi Lepola kirjoitti tiistaina Helsingin Sanomien mielipidesivuilla, ettei uutta aloitetta voida käsitellä, sillä se ei täytä kansalaisaloitelain vaatimuksia.
Helsingin Sanomien haastattelema julkisoikeuden tutkija Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta on asiasta eri mieltä. Hän sanoo Lepolan päätelmän olevan virheellinen sekä perustuslain että kansalaisaloitelain kannalta.
”Kun perustuslaissa todetaan, että kansalaisaloite voi koskea mitä tahansa lainsäädäntöasiaa, Lepolan tulkinta on vastoin tulkinnan peruslähtökohtia. Ei demokraattisen lainsäädäntöprosessin lähtökohtia voi torpata lukemalla lakia kuin piru Raamattua”, sanoi Lepola HS:n haastattelussa.
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistostosta on samoilla linjoilla.
”Kaikki kansalaisaloitteet, jotka täyttävät 50 000 kannattajan rajan ja muut ehdot, pitää sinällään ottaa käsittelyyn. Ajattelisin, että tämä aloite tulee eduskunnan käsiteltäväksi kuten muutkin aloitteet”, hän summaa HS:n haastattelussa.
Ojanen tosin epäilee, ettei Aito avioliitto -aloite voi edetä, koska hänen mukaansa sukupuolineutraalin avioliitolain hyväksymisellä ihmisoikeuksia laajennettiin. Supistaminen on aina vaikeampaa, eikä sellaista kehitystä ole havaittavissa muualla maailmassa.
Helsingin Sanomien mukaan myös eduskunnasta on vahvistettu, ettei perinteistä avioliittoa tukevan kansalaisaloitteen käsitellylle ole estettä. Oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluiden erityisasiantuntija Laura Nurminen sanoo, että ministeriössä käydään läpi kaikki kansalaisaloitepalvelussa tehtävät aloitteet. Hänen mukaansa Aito avioliitto -aloite voitiin julkaista, koska sukupuolineutraalia avioliittoa koskeva laki oli jo päätetty eli tulossa voimaan.
