Riparilauluistaan tunnettu Jaakko Löytty sai musiikkiuransa alussa kritiikkiä erottuvista teksteistään.
Jaakko Löytty vietti lapsuutensa Pohjois-Namibiassa. Siellä vietettyjen vuosien jälkeen länsimainen musiikki kuulosti miehen korviin mylvinnältä, mutta gospelia edeltäneiden rukouslaulujen yhteiskunnallisuus ja sointuvuus avasivat hänen silmänsä. Nykyisin Löytty tunnetaan yli 30 levyä julkaisseena suomalaisen gospelmusiikin pioneerina.
Paluu Namibiasta Suomeen ei ollut nuorelle Löytylle helppo. Aiemmin hyvin sujunut koulu rupesi tuntumaan hankalalta poikakoulussa Tampereella, ja hän jäi luokalleen.
16-vuotiaana hän erosi koulusta harrastaakseen musiikkia kokonaisvaltaisemmin. Tavattuaan nykyisen vaimonsa Kaija Pispan, he alkoivat tehdä lauluja yhdessä.
”Puhuin Jumalasta rauhan ja oikeudenmukaisuuden kautta”
Genre nuorten hengellinen musiikki tai rautalankavirret muuttui gospeliksi, kun Löytty ystävineen alkoi kutsua sitä niin 1970-luvulla.
Löytty erottui yhteiskunnallisilla sanoituksillaan ja sai kritiikkiä, koska laulut eivät kertoneet uskoontulosta.
– Se ei kiinnostanut ollenkaan ja ärsytti suunnattomasti. Puhuin Jumalasta rauhan ja oikeudenmukaisuuden kautta, mutta se ei kelvannut toiselle joukolle, Löytty kertoo Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa.
Nykyään Löytty uudistaa körttien Siionin virsiä ja työskentelee Herättäjä-yhdistyksen aluesihteerinä Lounais-Suomessa eli veisaa ja pitää puheita seuroissa.
Muusikon uran hienoimpia hetkiä ovat ihmisten kohtaamiset, kun he tulevat kertomaan miten elämä on mennyt ja miten Löytyn musiikki on auttanut.
Lähde: Hs.fi
