Hurstien joulujuhlissa yli tuhat juhlijaa

Pastori Arvo Hursti (1883-1967) aloitti avustustyönsä Helsingissä vuonna 1916. Tuolloin hän omistautui auttamaan katupoikia, joita lähetti asumaan ja työskentelemään ruokapalkalla maaseudulle. Arvo ja hänen matematiikanopettajana ja kirjanpitäjänä toiminut vaimonsa Elli olivat niin sitoutuneita työhönsä, että majoittivat ongelmiin ajautuneita nuoria miehiä tarvittaessa jopa kotitaloonsa Itä-Pakilassa. Hurstien seitsenlapsisen perheen nuorimmainen, vuonna 1924 syntynyt Veikko eli avun antamisen ilmapiirissä pikkuvauvasta asti.

           Myös Veikko Hursti tapasi ajallaan mielitiettynsä ja sai vaimonsa Lahjan (1927-1997) kanssa omien vanhempiensa tapaan ison perheen, viisi poikaa ja tytön. Elämä ei kuitenkaan olisi elämää, jollei siihen sisältyisi yllättäviä käänteitä. Veikko ei työurallaan alkuun seurannut millään tavoin isänsä jalanjälkiä. Hän oli taiteellinen monilahjakkuus, joka heittäytyi rohkeasti työhön, aluksi kiertävien sirkusten kylttimaalariksi.

          Veikko oli saanut vanhemmiltaan, etenkin isältään, verenperintönä erityislaatuisen karisman. Kylttimaalarin uraa seurasi jatkoa Sirkus Finlandian voimamiehenä, akrobaattina, jonglöörina ja nuorallatanssijana. Erikoiseen työhön vaikutti alkuun sopivan mainiosti vauhdikas vapaa-aika. Sitä Veikko ja pian myös Lahja-vaimo viettivät ajan muodin mukaisesti juhlien railakkaasti. Kuppiin ei syljetty, vaan pikarit tyhjennettiin pohjaan asti.

           Alkoholi sai pariskunnasta piankin yliotteen. Juominen puhkaisi lopulta esiin myös Veikon taipumuksen väkivaltaan. Perheen lasten elämä ja ajan kuluessa myös heidän koulunkäyntinsä vaarantui. Sosiaaliviranomaiset järjestivät lapset jopa väliaikaiseen turvaan lastenkotiin, kun Veikko ja Lahja menettivät elämänhallintansa lisäksi kotinsa. Hurstien elämä oli kaoottista ja repaleista.

           Lopulta Veikko koki 1960-luvun lopun jo kurjuudeksi muuttuneiden vuosien keskellä uskoon tulon. Myös Lahja luovutti elämänsä Jeesukselle hetkellä, jona kaikki näytti olleen liian myöhäistä. Pariskunta aloitti alkuun vapaaehtoistyönä ruoan jakamisen vähempiosaisille. Virallisesti Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry perustettiin vuonna 1983. Mittavan avustustyöuran tehnyt sosiaalineuvokseksi nimetty Veikko Hursti menehtyi vuonna 2005. Tuolloin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtajaksi nousi hänen poikansa Heikki.

Auttamisen perinne jatkuu

Veikko Hurstin vielä eläessä Laupeudentyö ry aloitti vähävaraisille ja yksinäisille suunnattujen joulujuhlien järjestämisen. Niistä tuli nopeasti odotettu ja rakastettu tilaisuus. Juhla järjestettiin vuosia Töölön Kisahallissa, kunnes vuonna 2015 yhdistys sai juhlien jatkuvasti kasvaneen osallistujamäärän ansiosta suuremmat ja toimivammat tilat Helsingin Messukeskuksesta.

         Heikin alun perin parturi-kampaajaksi valmistunut Sini-tytär tuli mukaan HurstinAvun toimintaan vuonna 2013 tarkoituksenaan auttaa isäänsä väliaikaisesti tämän sairastuttua syöpään. Sinin tehtävät muuttuivat kuitenkin ajan mittaan yhä vaativammiksi. Heikin rakkaan puolison, Sinin Eija-äidin menehdyttyä syöpään maaliskuussa 2019, Sini astui rohkeasti isänsä saappaisiin ja aloitti pestinsä Laupeudentyö ry:n uutena toiminnanjohtajana. Heikki on varatoiminnanjohtaja, joka Sinin rinnalla antaa kasvot moneen HurstinAvun tilaisuuteen.

***

On ollut päiväkausia pimeä, vuoroin loskainen, vuoroin liukas keli, kun jouluaattoaamu Anno Domini 2022 aukeaa aurinkoisena, täydellisenä Joulun juhlana. On todellakin kuin joku olisi valaissut maan toivon merkiksi vaikeiden ja epävarmojen aikojen keskelle – Joulun Ihme. Samalla hetkellä, kun Turussa 24.12.2022 kello 12 julistetaan joulurauha, aloittaa Heikki Hursti Helsingissä tervetuliaispuheensa Messukeskuksen yksinäisten ja vähävaraisten juhlaan saapuneelle yleisölle.

         Hursti aloittaa puheensa toteamalla, kuinka hienoa on, että väki on saapunut paikalle ja että myös he itse vieraiden kanssa saavat nauttia yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta. Tänä vuonna viesti juhlista ei välttämättä tavoittanut kaikkia, muun muassa niitä, joilla ei ole käytössään internetiä. Hurstit ja 120 vapaaehtoista ovatkin varautuneet 1700 vieraaseen; paikalla heitä oli reilut 1200. Hursti kehottaa antamaan aplodit vapaaehtoisille, jotka ovat tänäkin vuonna olleet mukana mahdollistamassa juhlan.

          Heikki Hurstin puhe saa vakavamman sävyn. ”Joulu on vuoden tärkeimpiä aikoja meille kristityille. Se ei ole ainoastaan syömistä, juomista ja yhdessä oloa”, hän toteaa. ”Joulu on muistutus siitä, että meille on syntynyt Vapahtaja, Kristus, Herra. Pidetään tämä mielessä. Olkoon rauha kaikkien meidän elämässä tänäkin jouluna.” Heikki Hurstin puheen päätyttyä on aika toivottaa lavalle tervetulleiksi juhlan tämän vuotiset juontajat, Radio Novan Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin.

Yhdessäoloa, hyvää musiikkia ja ruokaa

Vieraiden saadessa eteensä lämpiminä höyryävät jouluruoat – rosollia, lanttulaatikkoa ja kinkkua -, lavalle astuu pitkän linjan muusikko Petri Laaksonen. Laaksonen esittää joukon joulun koskettavia kappaleita.

          Petri Laaksosen lopetettua esityksensä juontajat Esko ja Suvi välittävät juhlayleisölle Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön lähettämän joulutervehdyksen sekä pahoittelun siitä, että oli tänä vuonna estynyt saapumaan juhlaan. Samalla, kun lavalla aloittaa esityksensä juhlan toinen artisti, valovoimainen Hanna Pakarinen yhdessä kitaristi Jaakko Kääriäisen kanssa, vapaaehtoiset tarjoilevat vieraille pöytiin kahvia ja pullaa.

          Hanna Pakarinen viettää pian uransa 20 vuotisjuhlaa; hän voitti Suomen ensimmäisen Idols-kilpailun vuonna 2004. Pakarisen ja Kääriäisen esitys tuo juhlaan lisää joulun sävyjä tummasta vaaleaan, ilosta haikeuteen. Pakarinen esittää joulumusiikkia niin suomeksi kuin englanniksi.

          Keskustelen juhlan kulusta sen lähestyessä loppuaan vielä Heikki Hurstin vanhimman tyttären Ruthin kanssa. ”Juhla sujuivat näpsäkästi, koska vapaaehtoiset olivat niin toimeliaita ja tekivät kaiken ohjeiden mukaan”, Ruth sanoo tyytyväisenä. ”Kaikki saivat ruokansa syödyksi lämpimänä, artistit toivat tapahtumaan juhlavuutta. Kaikki sujui rauhallisesti.”

           Meitä suomalaisia ovat muun maailman tapaan koskettaneet kovat ajat: pandemia, sota ja talouden kriisi. Olenkin jopa yllättynyt siitä, kuinka kaikin tavoin levollinen, suorastaan harras ilmapiiri juhlassa koko sen keston ajan vallitsee. Kaikki työntekijät ovat joka käänteessä huomaavaisia ja kaikkialta kuuluu hyvän joulun toivotuksia. On ikäänkuin kaikki paikalla olijat olisisivat yhteisestä sanattomasta sopimuksesta päättäneet tehdä HurstinAvun joulujuhlasta maailmaamme juuri nyt repiviltä myrskyiltä suojaavan lämpöisen turvasataman.